G5 Artikkeliväitöskirja
Exploring prosociality and collective competence in exercising shared educational leadership in Finland and Japan (2020)

Yada, T. (2020). Exploring prosociality and collective competence in exercising shared educational leadership in Finland and Japan [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 301. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8343-7

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Yada, Takumi

eISBN: 978-951-39-8343-7

Lehti tai sarja: JYU dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 301

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (75 sivua, 48 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8343-7

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Tämän väitöstyön tavoitteena oli tutkia prososiaalisuutta ja kollektiivista kompetenssia koulutusjohtamisen yhteisenä pyrkimyksenä yhteisöllisyyden kautta. Väitöstyö käsittelee seuraavia erityisiä tutkimuskysymyksiä: 1) Mikä on prososiaalisuuden (motivaation, käyttäytymisen ja vaikutuksen muodossa) suhde yhteisöllisyyteen koulutusjohtamisen toteuttamisessa yhteisenä pyrkimyksenä? 2) Mikä on prososiaalisuuden ja kollektiivisen kompetenssin (kollektiivisen tehokkuuden muodossa) suhde koulutusjohtamisen toteuttamisessa yhteisenä pyrkimyksenä? 3) Mikä on yhteisöllisyyden ja kollektiivisen kompetenssin suhde koulutusjohtamisen toteuttamisessa yhteisenä pyrkimyksenä? Alatutkimuksissa hyödynnettiin aiempien prososiaalisuutta käsittelevien julkaisujen systemaattista analyysia, japanilaisilta opettajilta kerättyä kvantitatiivista tutkimusaineistoa (N = 260) ja 12 suomalaisen rehtorin laadullisia teemahaastatteluja. Ensiksi tämän väitöstutkimuksen tulokset paljastivat, että monet prososiaaliset ilmiöt koskevat suhteita muihin toimijoihin. Tärkeitä ilmiöitä olivat empatia, välittäminen ja huolehtiminen sekä tiedon jakaminen. Erityisesti kokemus muiden hyväksi toimimisesta yhteisöllisesti sai aikaan prososiaalisuutta. Tämä tulos osoitti, että prososiaalisuus voi olla sekä välttämätöntä yhteisöllisyydelle, että se voi johtaa siihen. Toiseksi tulokset osoittivat, että olemassa oleva tutkimuskirjallisuus käsittelee kyllä epäsuorasti prososiaalisia tekijöitä kuitenkaan osoittamatta, että ne ovat olennaisia kollektiiviselle kompetenssille silloin, kun koulutusjohtamista toteutetaan yhteisenä pyrkimyksenä. Lisäksi väitöstyössä paljastui, että prososiaalisuus rohkaisee organisaation jäsenten kollektiivisen kompetenssin tunnetta, mikä on merkityksellistä koulutusjohtamisen pirstaloitumisen ja hajaannuksen voittamisessa. Kun organisaation jäsenet tunnistavat itsensä päteviksi, heidän halukkuutensa käyttää asiantuntemustaan sosiaalisiin tarkoituksiin kasvaa. Kolmanneksi tulokset osoittivat, että kun organisaation jäsenet kokevat yhteisöllisyyden onnistuneen haastavissa tilanteissa, he yleensä kokevat olevansa kollektiivisesti päteviä. Yhteenvetona voidaan todeta, että väitöstyössä saadut tulokset rikastuttavat ymmärrystämme siitä, kuinka prososiaalisuus, kollektiivinen kompetenssi ja yhteisöllisyys liittyvät toisiinsa jaetuissa koulutusjohtamisen konteksteissa ja miten nämä yhteydet kiteytyvät uuden, tässä tutkimuksessa luodun kollektiivisen koulutusjohtamisen kompetenssin käsitteen kautta.

YSO-asiasanat: yhteisöllisyys; organisaatiot; oppiva organisaatio; koulut; johtaminen; kollektiivinen toiminta; kompetenssi; tehokkuus; prososiaalisuus

Vapaat asiasanat: koulutusjohtaminen; kollektiivinen kompetenssi; kollektiivinen tehokkuus; Suomi; Japani

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020