A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kalevala på svenska : kansalliseepoksen ruotsinnokset ja niiden peritekstit 1800-luvulta 2000-luvulle (2020)


Lönnroth, H., & Laukkanen, L. (2020). Kalevala på svenska : kansalliseepoksen ruotsinnokset ja niiden peritekstit 1800-luvulta 2000-luvulle. Sananjalka, 62. https://doi.org/10.30673/sja.90729


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Lönnroth, Harry; Laukkanen, Liisa

Lehti tai sarja: Sananjalka

ISSN: 0558-4639

eISSN: 2489-6470

Julkaisuvuosi: 2020

Volyymi: 62

Kustantaja: Suomen kielen seura

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

DOI: https://doi.org/10.30673/sja.90729

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Viivästetysti avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/78756

Lisätietoja: Sananjalka-lehden artikkelit ovat avoimesti saatavissa verkossa vuosi ilmestymisensä jälkeen.


Tiivistelmä

Suomen kansalliseepos Kalevala ilmestyi vuosina 1835 (Vanha Kalevala) ja 1849 (Uusi Kalevala). Se on yksi harvoja suomalaisen kirjallisuuden edustajia, joiden voidaan katsoa kuuluvan maailmankirjallisuuteen. Kalevala on Elias Lönnrotin (1802–1884) luomus, ja se on käännetty tähän päivään mennessä yli 60 kielelle. Kalevalan käännökset koostuvat runomuotoisten käännösten lisäksi erilaisista proosakäännöksistä, lyhennetyistä laitoksista sekä kokonaan tai osittain mukautetuista käännöksistä.

Tämä artikkeli käsittelee Kalevalan ruotsinkielistä käännöshistoriaa, joka on jäänyt aiemmassa tutkimuksessa vähälle huomiolle. Tutkimustehtävämme on kahtalainen: laadimme kansalliseepoksen ruotsinkielisen käännöshistorian 1800-luvulta 2000-luvulle ja tarkastelemme käännösten sisältämiä peritekstejä ensisijaisesti kääntäjän näkökulmasta. Ajallinen kaari on näin ollen laaja, ja analyysissamme käännöshistoriallinen katsaus edeltää peritekstianalyysia. Kirjallisuus- ja käännöstieteessä peritekstillä tarkoitetaan tekstiä välittömästi ympäröivää tekstimateriaalia (Hosiaisluoma 2003). Selvitämme, mitä peritekstejä Kalevalan ruotsinnoshistoriasta löytyy ja mitä niiden avulla on mahdollista sanoa kääntäjien tekemistä valinnoista. Keskiöön nousevat muun muassa kysymykset kääntäjien strategiasta, intentiosta ja kohderyhmästä. Analysoimme peritekstejä kvalitatiivisen lähiluvun menetelmin ja saamme näin lisätietoa siitä, miten Kalevalaa on käännetty ruotsiksi eri aikakausina. Aineistomme koostuu sekä kirjamuodossa julkaistujen Kalevala-ruotsinnosten ensimmäisistä painoksista (12 kpl) että sanoma- ja aikakauslehdissä ilmestyneistä yksittäisistä runokäännöksistä (23 kpl) 1800-luvulta 2000-luvulle (ks. Laukkanen – Lönnroth 2018, jossa dokumentoimme myös joitakin Kalevalan julkaisemattomia ruotsinnoksia). Tutkimuksemme uutuusarvo on ennen kaikkea vanhemman sanoma- ja aikakauslehdistön hyödyntäminen Kalevalan käännöshistorian ja peritekstien näkökulmasta.


YSO-asiasanat: suomenkielinen kirjallisuus; käännökset; periteksti; ruotsin kieli; kirjallisuus; kielitiede; käännöstiede; historia

Vapaat asiasanat: Kalevala


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020

JUFO-taso: 2


Viimeisin päivitys 2024-22-04 klo 10:23