A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors (2020)


Muikku-Werner, P., & Jantunen, J. H. (2020). Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors. Lähivõrdlusi-Lähivertailuja, 30, 155-186. https://doi.org/10.5128/lv30.04


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatMuikku-Werner, Pirkko; Jantunen, Jarmo Harri

Lehti tai sarjaLähivõrdlusi-Lähivertailuja

ISSN1736-9290

eISSN2228-3854

Julkaisuvuosi2020

Ilmestymispäivä31.10.2020

Volyymi30

Artikkelin sivunumerot155-186

KustantajaEstonian Association for Applied Linguistics

JulkaisumaaViro

Julkaisun kielienglanti

DOIhttps://doi.org/10.5128/lv30.04

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX)https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72556


Tiivistelmä

Vironkielistä tekstiä lukevien suomalaisten on havaittu hyödyntävän monenlaisia strategioita selvittääkseen sukukielen sanojen merkityksiä. Yksi niistä on pohjustaminen (priming). Kun kyseessä on fraseologinen yksikkö, yksi osa (prime) pohjustaa toisen osan eli kohdesanan (targetin) esiintymistä, mikäli prime on tunnistettavissa äidinkielen perusteella. Tässä artikkelissa kuvaamme muutamia erityistilanteita. Miten pohjustimen ja kohdesanan välinen etäisyys tai teemanvaihdos vaikuttavat ’petollisen ystävän’ ymmärtämiseen? Lisäksi tutkimme sitä, miten ahdasrajainen semanttinen kategoria ohjaa siitä puuttuvan jäsenen merkityksen löytämistä ja millaisia perusteita käännösratkaisuille on löydettävissä. Lopuksi analysoimme korpusaineiston avulla, onko kyseisen kaltaisille kytkennöille löydettävissä tukea L1-tekstien kollokaatioista. Kyetäksemme vastaamaan näihin kysymyksiin laadimme testin, johon osallistuneiden informanttien oli käännettävä lyhyt teksti suomeksi ja perusteltava tekemiään valintoja. Yhteensä 25 testatusta kukaan ei ole opiskellut viroa. Tulokset osoittavat, että ulkoiseen samankaltaisuuteen tukeudutaan eniten. Vahva luottamus aiheuttaa käännösvirheitä, jos kohdesana on ’petollinen ystävä’. Kun toinen tarkentava pohjustin siirretään lähemmäksi kohdesanaa tai teema vaihdetaan sellaiseksi, ettei ’petollinen ystävä’ sovi siihen, väärät vastaukset vähenevät. Myös ahtaan semanttisen kategorian jäsenmäärän rajallisuus ohjaa kääntämistä. Testattavat selittävät ratkaisujaan ensisijaisesti sillä, että sanat muistuttavat toisiaan, mutta he nojautuvat myös kontekstiin, tekstien teemaan ja fraseologisten yksiköiden jäsenten välisiin semanttisiin suhteisiin. Niiden voidaan katsoa edustavan universaalia samankaltaisuutta: ilmiöt hahmotetaan lähes yhdenmukaisesti kielistä riippumatta. Lisäksi L1-korpuksista oli löydettävissä samantapaisia kollokaatioita, joten L1:n fraseologiasuhteet saattavat myötävaikuttaa valintoihin.


YSO-asiasanatviron kielisuomen kielileksikologiafraseologiasanasemantiikkaymmärrettävyys

Vapaat asiasanatkielten keskinäinen ymmärrettävyys; semanttinen pohjustaminen; pohjustin; kohdesana; viro; suomi


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointiKyllä

VIRTA-lähetysvuosi2020

JUFO-taso1


Viimeisin päivitys 2024-12-10 klo 07:31