A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors (2020)

Muikku-Werner, P., & Jantunen, J. H. (2020). Understanding Estonian phraseological units on the basis of Finnish : contributing and misleading factors. Lähivõrdlusi-Lähivertailuja, 30, 155-186. https://doi.org/10.5128/lv30.04

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Muikku-Werner, Pirkko; Jantunen, Jarmo Harri

Lehti tai sarja: Lähivõrdlusi-Lähivertailuja

ISSN: 1736-9290

eISSN: 2228-3854

Julkaisuvuosi: 2020

Ilmestymispäivä: 31.10.2020

Volyymi: 30

Artikkelin sivunumerot: 155-186

Kustantaja: Estonian Association for Applied Linguistics

Julkaisumaa: Viro

Julkaisun kieli: englanti

DOI: https://doi.org/10.5128/lv30.04

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72556

Tiivistelmä

Vironkielistä tekstiä lukevien suomalaisten on havaittu hyödyntävän monenlaisia strategioita selvittääkseen sukukielen sanojen merkityksiä. Yksi niistä on pohjustaminen (priming). Kun kyseessä on fraseologinen yksikkö, yksi osa (prime) pohjustaa toisen osan eli kohdesanan (targetin) esiintymistä, mikäli prime on tunnistettavissa äidinkielen perusteella. Tässä artikkelissa kuvaamme muutamia erityistilanteita. Miten pohjustimen ja kohdesanan välinen etäisyys tai teemanvaihdos vaikuttavat ’petollisen ystävän’ ymmärtämiseen? Lisäksi tutkimme sitä, miten ahdasrajainen semanttinen kategoria ohjaa siitä puuttuvan jäsenen merkityksen löytämistä ja millaisia perusteita käännösratkaisuille on löydettävissä. Lopuksi analysoimme korpusaineiston avulla, onko kyseisen kaltaisille kytkennöille löydettävissä tukea L1-tekstien kollokaatioista. Kyetäksemme vastaamaan näihin kysymyksiin laadimme testin, johon osallistuneiden informanttien oli käännettävä lyhyt teksti suomeksi ja perusteltava tekemiään valintoja. Yhteensä 25 testatusta kukaan ei ole opiskellut viroa. Tulokset osoittavat, että ulkoiseen samankaltaisuuteen tukeudutaan eniten. Vahva luottamus aiheuttaa käännösvirheitä, jos kohdesana on ’petollinen ystävä’. Kun toinen tarkentava pohjustin siirretään lähemmäksi kohdesanaa tai teema vaihdetaan sellaiseksi, ettei ’petollinen ystävä’ sovi siihen, väärät vastaukset vähenevät. Myös ahtaan semanttisen kategorian jäsenmäärän rajallisuus ohjaa kääntämistä. Testattavat selittävät ratkaisujaan ensisijaisesti sillä, että sanat muistuttavat toisiaan, mutta he nojautuvat myös kontekstiin, tekstien teemaan ja fraseologisten yksiköiden jäsenten välisiin semanttisiin suhteisiin. Niiden voidaan katsoa edustavan universaalia samankaltaisuutta: ilmiöt hahmotetaan lähes yhdenmukaisesti kielistä riippumatta. Lisäksi L1-korpuksista oli löydettävissä samantapaisia kollokaatioita, joten L1:n fraseologiasuhteet saattavat myötävaikuttaa valintoihin.

YSO-asiasanat: viron kieli; suomen kieli; leksikologia; fraseologia; sanasemantiikka; ymmärrettävyys

Vapaat asiasanat: kielten keskinäinen ymmärrettävyys; semanttinen pohjustaminen; pohjustin; kohdesana; viro; suomi

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

VIRTA-lähetysvuosi: 2020

JUFO-taso: 1