D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa (2020)
Ruuskanen, P., Jousilahti, J., Faehnle, M., Kuusikko, K., Kuittinen, O., Virtanen, J., & Strömberg, L. (2020). Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 47/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-918-9
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Ruuskanen, Petri; Jousilahti, Julia; Faehnle, Maija; Kuusikko, Kirsi; Kuittinen, Outi; Virtanen, Johanna; Strömberg, Lisbeth
eISBN: 978-952-287-918-9
Lehti tai sarja: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
eISSN: 2342-6799
Julkaisuvuosi: 2020
Sarjan numero: 47/2020
Kirjan kokonaissivumäärä: 122
Kustantaja: Valtioneuvoston kanslia
Kustannuspaikka: Helsinki
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-918-9
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/72779
Tiivistelmä
Hankkeen tavoitteena oli selvittää toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalaistoimintaan ja tehdä suosituksia siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan tukea. Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, mutta yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikat ovat alkaneet yhä enemmän ohjata kansalaistoimijoita. Keskitetty johtaminen ja “asiakasajattelu” ovat lisääntyneet järjestöissä ja ne ovat ammattimaistuneet ja keskittyneet. Vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin pohjaavasta kansalaisyhteiskunnasta on siirrytty rahoituksen osalta kohti mallia, jossa valtio rahoittaa järjestöjä strategisista lähtökohdistaan projektiluontoisesti. Vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan kyky tehdä innovatiivisesti yhteiskunnallisia aloitteita heikkenee samoin kuin niiden mahdollisuus vapaasti kritisoida valtiota. Samalla “neljännellä sektorilla” tapahtuvan kansalaistoiminnan yleistyminen muuttaa kansalaistoimintaa ja sen suhdetta julkiseen valtaan. Kansalaisyhteiskunnan autonomian, yhdenvertaisuuden ja elinvoiman takaamiseksi sen riippuvuutta rahoittajan strategisista tavoitteista tulee vähentää. Kansalaisyhteiskunnan ja julkisten rahoittajien välistä yhteistyötä pitää lisätä ja rahoittajien käytäntöjä yhtenäistää yhdistysten yhdenvertaisuuden takaamiseksi. Kansalaisyhteiskunnan keskittymistä pitää välttää tukemalla vapaaehtoispohjalta toimivia yhdistyksiä ja liikkeitä.
YSO-asiasanat: kansalaisyhteiskunta; demokratia; kansalaistoiminta; järjestöt; järjestötoiminta; kolmas sektori; julkinen rahoitus; autonomia; vapaaehtoistyö
Vapaat asiasanat: hybridisaatio; vastuuvelvollisuus
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2020
