G5 Artikkeliväitöskirja
The association of physical activity and aerobic fitness with brain structure and functional connectivity in adolescents (2020)
Ruotsalainen, I. (2020). The association of physical activity and aerobic fitness with brain structure and functional connectivity in adolescents [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU dissertations, 297. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8327-7
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Ruotsalainen, Ilona
eISBN: 978-951-39-8327-7
Lehti tai sarja: JYU dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2020
Sarjan numero: 297
Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (104 sivua, 20 sivua useina numerointijaksoina)
Kustantaja: Jyväskylän yliopisto
Kustannuspaikka: Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: englanti
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8327-7
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Viimeisten vuosikymmenten aikana nuorten kestävyyskunto on heikentynyt ja fyysisen aktiivisuuden määrä on suurella osalla nuorista liian vähäistä. Runsas paikallaolo ja vähäinen liikunta voivat olla haitallisia nuorten hyvinvoinnille ja terveydelle. Kuitenkaan tutkimustietoa liikunnan ja nuorten aivoterveyden välisestä suhteesta ei juurikaan ole. Tämän väitöskirjan päätarkoitus on tutkia fyysisen aktiivisuuden ja kestävyyskunnon yhteyttä aivojen rakenteisiin ja toimintaan 13–16-vuotiailla nuorilla. Lisäksi aiemmat tutkimustulokset liikunnan vaikutuksista nuorten kognitiivisiin toimintoihin, erityisesti toiminnanohjaukseen, ovat osittain ristiriitaiset eikä ole varmasti tiedossa mikä aiheuttaa nämä ristiriitaiset tulokset. Väitöskirjan toisena tarkoituksena onkin selvittää, vaikuttaako aivojen valkean aineen taso fyysisen aktiivisuuden/kestävyyskunnon ja toiminnanohjauksen välillä olevan yhteyden suuntaan tai voimakkuuteen. Väitöskirjan kahdessa ensimmäisessä tutkimuksessa tutkin keskiraskaan ja raskaan fyysisen aktiivisuuden ja kestävyyskunnon (arvioitu 20 m sukkulajuoksutestillä) yhteyttä sekä aivojen harmaaseen aineeseen että valkean aineen ratoihin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että parempi kestävyyskunto on yhteydessä vasemman yläetupoimun pienempään tilavuuteen sekä vasemman linssitumakkeen pallon suurempaan tilavuuteen. Aivojen valkean aineen osalta kestävyyskunnon havaittiin olevan yhteydessä useiden eri valkean aineen ratojen ominaisuuksiin. Selkein yhteys näkyi kunnon sekä aivokurkiaisen ja ylemmän corona radiatan välillä. Lisäksi valkean aineen havaittiin vaikuttavan fyysisen aktiivisuuden/kestävyyskunnon ja työmuistin väliseen yhteyteen. Fyysisen aktiivisuuden ja aivojen harmaan tai valkean aineen välillä ei havaittu merkittävää yhteyttä. Kolmas tutkimus tarkasteli aivojen lepotilan toimintaa. Tulokset osoittavat, että nuorten fyysinen aktiivisuus, muttei kestävyyskunto, on yhteydessä aivojen paikalliseen yhdistyneisyyteen. Kokonaisuutena tämän väitöskirjan tulokset osoittavat sekä fyysisen aktiivisuuden että kestävyyskunnon olevan yhteydessä nuorten aivojen ominaisuuksiin. Kytkökset näiden kahden liikuntamuuttujan ja aivojen ominaisuuksien välillä kuitenkin eroavat huomattavasti. Kunto on yhteydessä erityisesti aivojen rakenteisiin, kun taas fyysinen aktiivisuus on yhteydessä aivojen toimintaan levossa. Lisäksi tutkimuksen tulokset ehdottavat, että vaihtelevat tulokset liittyen liikunnan ja työmuistin väliseen yhteyteen voivat selittyä aivojen valkean aineen tasolla.
YSO-asiasanat: nuoret; fyysinen aktiivisuus; fyysinen kunto; aivot; suorituskyky; aerobinen suorituskyky; kestävyys; aivotutkimus; toiminnanohjaus (psykologia)
Vapaat asiasanat: physical activity; aerobic fitness; adolescence; gray matter; white matter; functional connectivity; executive functions
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2020
