G5 Artikkeliväitöskirja
Psychological resources as modifiers of the association between mobility decline and activity in old age (2020)

Siltanen, S. (2020). Psychological resources as modifiers of the association between mobility decline and activity in old age [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 320. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8395-6

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Siltanen, Sini

eISBN: 978-951-39-8395-6

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 320

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (103 sivua, 23 sivua useina numerointijaksoina, 14 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8395-6

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Aktiivisuus viittaa kaikkeen ihmisen toimintaan. Sen määrä voi vähentyä ikääntyessä, kun liikkumiskyky heikkenee. Psyykkiset voimavarat edistävät mielen hyvinvointia ja mahdollisesti selittävät yksilöiden välisiä eroja aktiivisuudessa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin muokkaavatko kognitiivinen toimintakyky, resilienssi eli sitkeys sekä sinnikkyys ja joustavuus omien tavoitteiden suhteen oletettuja liikkumiskyvyn heikkenemisen ja aktiivisuuden välisiä negatiivisia yhteyksiä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, onko aktiivisena vanhenemista edistävällä interventiolla vaikutuksia liikkumiskykyyn, fyysiseen aktiivisuuteen ja resilienssiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta aineistoa: Iäkkäiden ihmisten liikkumiskyky ja elinpiiri (n=848) -aineistoa, sen osatutkimusta Elinpiiri ja aktiivisena vanheneminen (n=206); ja Aktiivinen vanhuus – AGNES -aineistoa, johon kuului erilliset kohortti- ja interventiotutkimukset (n=1021 ja n=204, tässä järjestyksessä). Tutkittavat olivat kotona asuvia 75-93-vuotiaita henkilöitä. Tutkimuksen muuttujia mitattiin itseraportointiin perustuen ja monitoroimalla sekä havainnoimalla osallistujia. Kävelyvaikeuksia raportoivat todennäköisimmin henkilöt, joilla fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös kognitio oli heikentynyt. Elinpiiriliikkuvuus oli suurin ja koettu ulkona liikkumisen autonomia korkein henkilöillä, jotka olivat sekä sinnikkäitä että joustavia omien tavoitteidensa suhteen. Korkea resilienssi oli yhteydessä aktiivisena vanhenemiseen kävelyvaikeuksia kokevilla, mutta ei henkilöillä, jotka eivät pystyneet kävelemään 2 km matkaa itsenäisesti. Aktiivisena vanhenemista edistävä interventio paransi fyysistä toimintakykyä, heikensi ulkona liikkumisen autonomiaa eikä vaikuttanut merkitsevästi muihin vastemuuttujiin. Fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisellä saattaa olla toisiaan vahvistava negatiivinen vaikutus liikkumisvaikeuksien syntyyn. Resilienssi, sinnikkyys ja joustavuus taas voivat auttaa kompensoimaan fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä ja täten ylläpitämään aktiivisuutta. Koska intervention tulokset olivat ristiriitaisia ja marginaalisia, jäi vielä epäselväksi voiko aktiivisuutta ylipäänsä edistää tässä kohderyhmässä ja millä tavoin.

YSO-asiasanat: ikääntyminen; vanhukset; toimintakyky; fyysinen toimintakyky; aktiivisuus; fyysinen aktiivisuus; kognitiiviset taidot; resilienssi

Vapaat asiasanat: active aging; life-space mobility; walking difficulty; resilience; coping; cognition

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020