G5 Artikkeliväitöskirja
Uttal och dess begriplighet i finskspråkiga gymnasisters L2-svenska (2020)
Pronunciation and its comprehensibility in L2 Swedish by Finnish-speaking upper secondary school students

Heinonen, H. (2020). Uttal och dess begriplighet i finskspråkiga gymnasisters L2-svenska [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 296. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8325-3

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Heinonen, Henna

eISBN: 978-951-39-8325-3

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 296

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (99 sivua, 68 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: ruotsi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8325-3

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Tässä soveltavan kielitieteen väitöskirjatutkimuksessa tarkastelen suomenkielisten lukiolaisten ruotsin ääntämistä ja sen ymmärrettävyyttä. Selvitän, kuinka ymmärrettävänä suomenruotsalaiset ja ruotsinruotsalaiset kuulijat pitävät suomenkielisen ääntämää ruotsia. Lisäksi analysoin, mitkä ääntämispiirteet vaikuttavat ymmärrettävyysarvioon ja kuinka ymmärrettävyyden kannalta tärkeät piirteet poikkeavat tavoiteääntämisestä. Peilaan tutkimukseni tuloksia lukion ruotsin oppikirjojen ääntämistehtäviin ja selvitän, kuinka niissä on huomioitu ääntäminen ja ymmärrettävyys. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää tutkimuksessa, opetuksessa ja oppimateriaalin tuotannossa. Kolme väitöskirjani neljästä osatutkimuksesta nojaa ymmärrettävyystutkimuksen ja foneettisen tutkimuksen tutkimusperinteisiin. Tutkin suomenkielisten lukiolaisten (n=21) ääneen lukeman ruotsin ymmärrettävyyttä sanoitetun skaalan avulla auditiivisessa kuulijakokeessa, joka oli suunnattu ruotsia ensikielenään puhuville kuulijoille (n=64). Ääntämisen onnistumista analysoin niin ikään auditiivisin menetelmin asiantuntijakuulijoiden (n=4) suorittamien arviointien pohjalta. Arvioinnissa asiantuntijat keskittyivät seitsemän ääntämispiirteen (äänteet, äännekesto, sanapaino, lausepaino, intonaatio, tauot, puhenopeus) onnistumiseen. Tärkeimpien ääntämispiirteiden toteutumista tutkin tarkemmin akustisesti. Oppikirjojen tarkastelussa hyödynsin laadullisen sisällönanalyysin menetelmiä. Analysoitavani oli 10 ruotsin keskipitkän oppimäärän oppikirjaa. Tulosten mukaan suomenruotsalaiset ja ruotsinruotsalaiset kuulijat pitivät suomenkielisten lukiolaisten ääntämää ruotsia keskimäärin ymmärrettävänä, mutta kuulijan täytyi keskittyä tarkkaan ymmärtääkseen kaiken. Osa puhujista koettiin kuitenkin haastavammaksi ymmärtää, osa taas sai hyvän ymmärrettävyysarvion. Tutkimuksessa tarkastelluista ääntämispiirteistä tärkeimmiksi osoittautuivat lausepainon ja äänteiden onnistuminen. Tilastoanalyysien perusteella lausepaino osoittautui olevan ratkaisevassa roolissa siinä, tuliko puhuja täysin ymmärretyksi vai ei. Heikommin ymmärretystä ääntämisestä puuttui ruotsille ominainen selkeä kestokontrasti painotetun ja painottoman lauseenosan välillä. Äänteiden onnistuminen ratkaisi, pitääkö kuulijan keskittyä tarkkaan vai ei ymmärtääkseen puhujaa. Tulokset osoittivat lisäksi, että myös täysin ymmärrettävä ääntäminen poikkesi kohdekielisestä. Ääntämisen ei siis tarvitse olla täysin virheetöntä ollakseen täysin ymmärrettävää. Esimerkiksi äänteiden sje, /ʉ / ja /u/ vaikutus ymmärrettävyysarvioon oli vähäinen. Oppikirjojen ääntämistehtävät keskittyivät usein äänne- ja sanatasoon. Ääntämistä harjoitettiin sanoja kuuntelemalla ja toistamalla. Prosodisten piirteiden, kuten lausepainon, sanapainon ja intonaation, tuottamiseen ei oppikirjoissa kiinnitetty erityistä huomiota. Sanojen, fraasien ja lauseiden ääntämistä harjoitettiin kuitenkin implisiittisesti kuuntelemalla ja toistamalla.

YSO-asiasanat: toinen kieli; ruotsin kieli; kielen oppiminen; ääntäminen; ymmärrettävyys; suullinen kielitaito

Vapaat asiasanat: pronunciation; comprehensibility; second language learning; oral language skills

Liittyvät organisaatiot

Hankkeet, joissa julkaisu on tehty

OKM-raportointi: Kyllä

VIRTA-lähetysvuosi: 2020