A1 Journal article (refereed)
Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa? (2020)

Nevala Arto, Isotalo Kimmo, Itkonen Hannu. (2020). Miksi Suomesta tuli vuosikymmeniksi jääkiekko- mutta ei jalkapallomaa?. Ennen ja nyt, 20(3), 2-23. https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.94378

JYU authors or editors

Publication details

All authors or editors: Nevala Arto; Isotalo Kimmo; Itkonen Hannu

Journal or series: Ennen ja nyt

eISSN: 1458-1396

Publication year: 2020

Publication date: 21/09/2020

Volume: 20

Issue number: 3

Pages range: 2-23

Publisher: Agricola -Suomen humanistiverkko, Historiallinen Yhdistys ry, Suomen Historiallinen Seura ry ja Turun Historiallinen Yhdistys ry , Schuman-seura.

Publication country: Finland

Publication language: Finnish

DOI: https://doi.org/10.37449/ennenjanyt.94378

Publication open access: Openly available

Publication channel open access: Open Access channel

Publication is parallel published (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73560

Abstract

Suomi on jääkiekkomaa. Kansainvälinen menestys lajissa on ollut omaa luokkaansa. Lisäksi arviota voi perustella jääkiekon näkyvyydellä, taloudellisilla resursseilla ja pääsarjojen katsojamäärillä. Harrastajien määrässä jalkapallo on selvästi jääkiekkoa suurempi. Silti jääkiekon johtoasema on Suomessa kiistaton. Suomen asetelma on maailmanlaajuisesti erikoinen. Lähes kaikkialla muualla jalkapallo on ehdoton valtalaji. 1960-luvulla tilanne Suomessakin oli toisenlainen; jääkiekko ja jalkapallo olivat samankokoisia lajeja esimerkiksi näkyvyyden tai katsojamäärien osalta. Artikkelissa analysoimme, miten ja miksi lajit ovat muuttuneet ja miten muutos kytkeytyy urheilun, yhteiskunnan ja kansainvälisen toimintaympäristön muutoksiin. Jääkiekkoilun ensimmäinen irtiotto ajoittui 1960-1980-luvuille, samoille vuosikymmenille kuin suomalaisen yhteiskunnan modernisoituminen. Muutos loi tilaa uudenlaiselle urheilukulttuurille. Jääkiekko kehitti vaikuttajaverkostoja ja harrastusoloja sekä ammattimaisti toimintaansa. Suomi vakiinnutti kansainvälisen asemansa ja pääsi järjestämään tärkeitä MM-kisoja. Jalkapallossa ammattimaistuminen ja siirtyminen liigamalliin tapahtuivat myöhemmin ja ohuemmin. Lisäksi Suomi pysyi kansainvälisesti ”jalkapallokääpiönä”. Suomi vakiintui jääkiekkomaaksi 1990-luvun menestyksen myötä. Taustalla olivat pitkäjänteinen kehitystyö, ammattilaistuminen sekä kansanvälisen toimintaympäristön muutos. Viimeksi mainittu vahvisti suomalaisen jääkiekon asemaa. Jalkapallossa kävi päinvastoin. Uusien valtioiden syntyminen, globalisoituminen sekä huippu-jalkapallon eriytyminen jättivät pienet maat takamatkalle. Myös Suomen 1990-luvun yhteiskunnalliset ja liikuntakulttuuriset muutokset hyödyttivät jääkiekkoa ja se selvitti lamavuodet kolhuitta vahvan taloutensa turvin. Jalkapallo sen sijaan, muiden urheilulajien tapaan, koetti selviytyä yli pahimman ja sai toimintaansa nostetta vasta uudella vuosituhannella.

Keywords: sport history; sociology of physical exercise; exercise culture; types of sports; ice hockey; football; popularity; success; societal change; modernisation

Contributing organizations

Ministry reporting: Yes

VIRTA submission year: 2020

JUFO rating: 1