A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana (2020)
Gendered political violence : hate speech experienced by political actors

Saresma, T., Pöyhtäri, R., Kosonen, H., Haara, P., & Knuutila, A. (2020). Poliittisten toimijoiden kokema vihapuhe sukupuolittuneena poliittisena väkivaltana. Sukupuolentutkimus, 33(4), 18-38.

JYU-tekijät tai -toimittajat

Saresma, Tuija
Pöyhtäri, Reeta
Kosonen, Heidi

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Saresma, Tuija; Pöyhtäri, Reeta; Kosonen, Heidi; Haara, Paula; Knuutila, Aleksi

Lehti tai sarja: Sukupuolentutkimus

ISSN: 2342-0634

Julkaisuvuosi: 2020

Volyymi: 33

Lehden numero: 4

Artikkelin sivunumerot: 18-38

Kustantaja: Sukupuolentutkimuksen seura – Sällskapet för genusforskning ry

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Julkaisun avoin saatavuus: Ei avoin

Julkaisukanavan avoin saatavuus:

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/73781

Lisätietoja: Artikkeli liittyy "Viha vallassa : vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon" -selvitykseen. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-786-4

Tiivistelmä

Artikkelissamme käsittelemme poliitikkoihin kohdistuvaa vihapuhetta sukupuolittuneena ilmiönä, johon liittyvät monenlaiset tunteet ja affektit. Vihapuhe vaikuttaa kohteisiinsa monin tavoin ja saa aikaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Määrittelemme vihapuheen tietyn ryhmän todelliseen tai oletettuun ominaisuuteen kohdistuvaksi uhkaavaksi, halveksivaksi tai syrjiväksi puheeksi, joka vaikuttaa kohteisiinsa fyysisen väkivallan tavoin. Tarkastelemme vihapuhetta rajatusti politiikan toimijoihin kohdistuvana verbaalisena poliittisena väkivaltana. Määritelmä laajentaa poliittisen väkivallan käsitettä kattamaan symbolisen vahingoittamisen. Vihapuhe poliittisena väkivaltana perustuu kohteiden kuulumiseen tiettyyn ihmisryhmään tai näiden poliittiseen suuntautumiseen, ja sen tarkoituksen on haavoittaa, hiljentää kohteensa sekä saada nämä luopumaan harjoittamastaan politiikasta. Analysoimme poliittista väkivaltaa kuntapäättäjille ja kansanedustajille vuonna 2019 tekemässämme ”Viha vallassa - Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon" -selvityksen valossa. Esittelemme vihapuhekyselyn määrällisiä tuloksia ja analysoimme laadullisesti sitä, millaiset ilmaisut tulkitaan avovastauksissa väkivallaksi ja mitä erilaisia tunteita ja affekteja niissä käsitellään. Kysymme, miten vastauksissa merkityksellistetään vihapuhetta, mitä affekteja siihen kiertyy sekä minkälaisia affektiivisia reaktioita se aiheuttaa. Poliitikkojen kohtaama verbaalinen väkivalta on intersektionaalista: hiljentämään pyrkivä vihapuhe kohdistuu erityisesti naisiin sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin, kielivähemmistöihin ja etnisiin vähemmistöihin. Tämän artikkelin keskiössä ovat vihapuheen sukupuolittuneisuus ja sen ilmeneminen poliittisena väkivaltana, joka uhkaa sananvapautta.

YSO-asiasanat: väkivalta; poliittinen väkivalta; poliitikot; vihapuhe; uhkailu; sukupuoli; sukupuolittuminen; tunteet; kokemukset; intersektionaalisuus