G5 Artikkeliväitöskirja
Koeajoja : auton käyttöönotto Suomessa 1900-1918 (2021)
Test drives : introducing the car to Finland, 1900-1918

Valta, R. (2021). Koeajoja : auton käyttöönotto Suomessa 1900-1918 [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 343. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8477-9

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Valta, Reijo

eISBN: 978-951-39-8477-9

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 343

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (156 sivua, 82 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8477-9

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Autoilu alkoi Suomessa aivan 1900-luvun alussa kaikkia naapurimaita myöhemmin. Osin syynä oli suomalaisten maanteiden sopimattomuus uudelle liikennevälineelle ja osin haluttomuus korvata käytössä olleita hevosliikenteen muotoja alkuaikojen hevosettomilla vaunuilla. Suomen ensimmäisen autojen maahantuoja, turkulainen Ab Victor Forselius Oy, yritti tarjota autoa Turun joukkoliikenteeseen raitiovaunujen rinnalle ja koko maan kattavan kyytilaitoksen käyttöön, mutta kumpikaan ehdotus ei herättänyt kiinnostusta. Kun vuoden 1905 tienoilla markkinoilla olevat automallit ja autojen käyttömahdollisuudet olivat muun muassa tiedotusvälineiden kautta tulleet tutummiksi, niin autoilu alettiin Suomessakin nähdä mahdollisena elinkeinona tai hyödyllisenä apuvälineenä. Tähän vaikuttivat ajatukset liikkumisen vapaudesta ja auton lupaamasta vauhdikkaasta, aikaisempiin liikennevälineisiin verrattuna yli kaksinkertaisesta nopeudesta. Keväällä 1906 haettiin runsaasti ammattiautoilulupia ympäri Suomen. Ensimmäinen maailmansota katkaisi autoilun kehityksen Suomessa. Suurin osa suomalaisten omistamista autoista pakko-ostettiin Venäjän armeijan käyttöön. Ennen sotaa alkaneet autoiluyritykset, niin ammatti- kuin yksityisliikenteessä, jäivät koeajoiksi. Käyttöönotetut autot aloittivat kuitenkin yhteiskunnallisen keskustelun, joka määritteli miten autoilijat myöhemmin määriteltiin osaksi katu- ja maantieliikennettä. Ennen autoa liikennettä oli säännelty paikallisesti, kaupungeittain ja lääneittäin. Autoilun asettamien odotusten myötä päädyttiin siihen, että yhtenäiset, koko valtakuntaa koskevat liikennesäännöt olisivat parempi ratkaisu. Julkiseen tilaan mahdollisesti tuleva uusi liikenneväline herätti tunteita, mielipiteitä ja toimintaa laajasti yhteiskunnan eri kerroksissa ja tasoilla. Väitöskirjan artikkeleissa ja johdanto-osassa on käsitelty sosioteknologista muutosta monilta eri tasoilta, muun muassa kyytilaitoksen toimijoiden kiinnostusta käyttää autoa, suomalaisen tieteiskirjallisuuden kautta lausuttuja toiveita tulevaisuuden liikennevälineelle, pohjoissuomalaisten yrityksiä parantaa liikenneyhteyksiään ja Helsingin turvallisuutta asuinympäristönä.

YSO-asiasanat: autot; autoilu; autoliikenne; historia; taloushistoria

Vapaat asiasanat: Suomi; 1900-luku

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2021