G4 Monografiaväitöskirja
Game of the name : titles and titling of visual artworks in theoretical discussions from 1960 to 2015 (2020)
Game of the name : kuvataideteosten nimet ja nimeäminen teoreettisessa keskusteluissa vuodesta 1960 vuoteen 2015


Pirinen, M. (2020). Game of the name : titles and titling of visual artworks in theoretical discussions from 1960 to 2015 [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 310. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8369-7


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Pirinen, Mikko

eISBN: 978-951-39-8369-7

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2020

Sarjan numero: 310

Kirjan kokonaissivumäärä: 178

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8369-7

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa kuvataideteosten nimiä ja nimeämistä käsitellään taidehistoriallisesta, filosofisesta ja teoreettisesta näkökulmasta. Kuvataideteosten nimien historiaa käsitellään omana lukunaan teoreettisemman käsittelyn taustaksi. Historiaosuudessa käydään läpi länsimaisen taiteen nimeämiskäytäntöjä renessanssista myöhäismodernismiin. Työssä on keskitytty teoksiin ja teosnimiin, jotka ovat jo synnyttäneet kysymyksiä ja keskustelua teosnimiään koskien. Teoreettisessa ja filosofisessa tarkastelussa keskitytään vuosien 1960 ja 2015 välillä käytyihin keskusteluihin Nimeämiskäytännön jo pitkästä historiasta huolimatta, teosnimien tutkiminen on usein sivuutettu tai kokonaan laiminlyöty. Tähän laiminlyömiseen on useita syitä. Teosnimet on voitu laiminlyödä, koska niillä on voitu ajatella olevan täysin neutraali tai viaton suhde teoksen sisältöön. Toisaalta on taiteilijoita ja tutkijoita, jotka suhtautuvat epäluuloisesti kieltä (tai mitään muuta ylimääräistä) kohtaan. Esimerkiksi modernistinen formalismi keskittyi visuaaliseen kaksiulotteisuuteen sivuuttaen ja laiminlyöden kaikki viitteet sanoihin tai kieleen. Taidehistorian tutkimuksessa epäluulot ovat joskus esiintyneet epäluulona kielellistä käännettä ja semiotiikka kohtaan. Monet nykyteoriat ymmärtävät kielen kuitenkin jonakin, jota ei voi, tai edes pidä yrittää sivuuttaa. Vuosien 1960 ja 2015 välillä esitettyjen teorioiden arvioimiseksi, työssä analysoidaan erilaisia funktioita, joita teosnimille on eri teorioissa annettu. Yksi johtopäätös on, että teosnimiä koskevat teoriat ja keskustelut muodostavat varsin epäyhtenäisen kokonaisuuden. Teorioita koskevana synteesinä funktiot eritellään kolmeen pääfunktioon, jotka ovat nimeävä funktio, kuvatekstifunktio ja sosiaalinen funktio. Metafora ja narraatio ovat käsitteet, jotka usein nousevat esiin sanan ja kuvan suhdetta koskevissa teoreettisissa keskusteluissa. Lopuksi tarkastellaan näiden käsitteiden mahdollisuuksia teosnimen ja teoksen välisen suhteen tarkastelussa.


YSO-asiasanat: kuvataide; taideteokset; nimet; semiotiikka; metaforat; kerronta; taideteoriat; taidefilosofia


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2020


Viimeisin päivitys 2021-07-07 klo 21:36