D2 Article in a professional book
Naisten asema ja rooli Puolustusvoimissa (2020)


Kouri, S. (2020). Naisten asema ja rooli Puolustusvoimissa. In A. Mäki-Rahkola (Ed.), Naiset kriisejä hallitsemassa : päätöslauselman 1325 kaksi vuosikymmentä (pp. 140-153). Laajan turvallisuuden verkosto WISE. https://www.widersecurity.fi/uploads/1/3/3/8/13383775/wise_naiset_kriisej%C3%A4_hallitsemassa_final.pdf


JYU authors or editors


Publication details

All authors or editors: Kouri, Suvi

Parent publication: Naiset kriisejä hallitsemassa : päätöslauselman 1325 kaksi vuosikymmentä

Parent publication editors: Mäki-Rahkola, Anne

ISBN: 978-951-9150-43-7

eISBN: 978-951-9150-44-4

Publication year: 2020

Pages range: 140-153

Number of pages in the book: 283

Publisher: Laajan turvallisuuden verkosto WISE

Place of Publication: Helsinki

Publication country: Finland

Publication language: Finnish

Persistent website address: https://www.widersecurity.fi/uploads/1/3/3/8/13383775/wise_naiset_kriisej%C3%A4_hallitsemassa_final.pdf

Publication open access: Openly available

Publication channel open access: Open Access channel

Publication is parallel published (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/74081


Abstract

”Mikä sai naisen lähtemään armeijaan?” Kysymys toistui useampaan otteeseen vuoden aikana suorittaessani naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Astuin palvelukseen vuoden 2000 heinäkuussa, jolloin naisia oli ollut varusmiehinä vajaat viisi vuotta. Tänä vuonna naisten vapaaehtoisen asepalveluksen mahdollistavan lain voimaantulosta ja ensimmäisten naisten palvelukseen astumisesta tulee kuluneeksi kaksikymmentäviisi vuotta. Se on samalla sekä pitkä että lyhyt aika. Paljon on muuttunut siitä, kun itse palvelin varusmiehenä. Nainen on kuitenkin sotilaana yhä erikoisuus: aiheesta keskustellaan, sitä joutuu perustelemaan ja edelleen on niitä, joiden mielestä nainen ei kuulu armeijaan tai sotilaaksi. Kysymys naisten asemasta ja roolista Suomen puolustusvoimissa on hyvin monisyinen. Se sijoittuu historiallisesti ja globaalisti laajempaan kokonaisuuteen, jossa naisen paikka on tiukasti rajattu ja rajoitettu. Sota ja sotilaan tehtävä ovat perinteisesti olleet miesten aluetta – toki poikkeuksia löytyy niin Suomen kuin maailmankin historiasta. Naisten tehtävänä on kuitenkin pääasiassa ollut erilaiset tuki- ja huoltotoimet, kun miehet ovat hoitaneet varsinaiset taistelutehtävät. Suomenkaan todellisuudessa kysymys naisista sotilaina ei ole irrallinen isommasta kuvasta. Suomalaisen asevelvollisuusjärjestelmän myötä puolustusvoimien ja yhteiskunnan suhde on muodostunut hyvin tiiviiksi. Asevelvollisuusjärjestelmällä on suuret vaikutukset suomalaisen yhteiskunnan monelle eri saralle, eikä vähiten esimerkiksi työelämään. Asevelvollisuuden ulottuessa vain miespuolisiin Suomen kansalaisiin järjestelmä osaltaan ylläpitää ja vahvistaa niin turvallisuuden kentän kuin yleisemmin työelämän su-kupuolittuneisuutta ja segregaatiota. Segregaatio ei koske vain ammattialojen eriytymistä sukupuolen mukaan, vaan myös naisten ja miesten erilaista urakehitystä ja sijoittumista johtotehtäviin. Tarkastelen tässä artikkelissa naisten asemaa ja roolia puolustusvoimissa. Ensimmäisessä taustoittavassa luvussa pohdin lyhyesti naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen johtanutta kehitystä sekä naisten asepalvelukseen liit-tyviä haasteita ja vaikutuksia. Sen jälkeen pureudun upseerinaisten asemaan ja rooliin Puolustusvoimissa, ja lopuksi visioin hieman tulevaisuutta näihin teemoihin liittyen. Hyödynnän artikkelissa muun tutkimustiedon ohella myös tekeillä olevaa väitöskirjatutkimustani upseerinaisten integroitumisesta Suomen puolustusvoimiin.


Keywords: women; woman's status; gender roles; defensive forces; armed military service; soldiers; officers (military personnel)

Free keywords: Finland


Contributing organizations


Ministry reporting: Yes

Reporting Year: 2020


Last updated on 2021-09-08 at 16:20