G5 Artikkeliväitöskirja
Russophone journalists in Estonia : redefinition of professional roles (2021)


Jufereva-Skuratovski, Maria (2021). Russophone journalists in Estonia : redefinition of professional roles. JYU Dissertations, 344. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8481-6


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Jufereva-Skuratovski, Maria

eISBN: 978-951-39-8481-6

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 344

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (98 sivua, 90 sivua useina numerointijaksoina)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8481-6

Avoin saatavuus: Open access -julkaisukanavassa ilmestynyt julkaisu

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla


Tiivistelmä

Tämä tutkimus keskittyy Virossa asuvien, venäjää äidinkielenään puhuvien toimittajien käsityksiin heidän ammatillisesta roolistaan. Tutkimuksen kontekstina on maan poliittisten ja yhteiskunnallisten muutosten aika alkaen vuodesta 1991, jolloin Viro palautti itsenäisyytensä, vuoteen 2016 saakka. Toimittajien ammatilliset roolit ja kyvyt ovat monessa suhteessa riippuvaisia siitä yhteiskunnallisesta kontekstista, jossa he kulloinkin työskentelevät. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa on keskitytty sosiaalisiin, poliittisiin, historiallisiin ja taloudellisiin tekijöihin Virossa vuosina 1991-2016. Toimittajien kokemukset Virossa työskentelystä erottuvat useimmista muista siirtymävaiheessa olevista valtioista Neuvostoliiton jälkeisessä mediamaailmassa lähinnä kahdesta näkökulmasta: 1) kahden erillisen, kielipohjaisen informaatiotilan olemassaolon tiedostamisesta sekä 2) Venäjää äidinkielenään puhuvien toimittajien liittämisestä yhteiskunnallisen integraation prosessiin. On huomattava, että ominaisuuksiltaan Baltian maiden, erityisesti Viron ja Latvian, kansallisten vähemmistöjen journalismi on melko erilaista verrattuna ns. vanhojen eurooppalaisten demokratioiden (Saksa, Iso-Britannia, Ranska) kansallisten vähemmistöjen journalismiin. Näiden eroavaisuuksien suurimpana aiheuttajana voidaan nähdä se, että Baltian maiden venäjää äidinkielenään puhuvista toimittajista tuli kansallisten vähemmistöjen edustajia vasta vuoden 1991 jälkeen, jolloin kyseiset valtiot palauttivat itsenäisyytensä. Tämä muutos Neuvostoliiton imperiumin etuoikeutetun enemmistön jäsenistä osaksi kansallisvaltion etnistä vähemmistöä on epäilemättä vaikuttanut Viron venäjää äidinkielenään puhuvien toimittajien kansalaisasenteen vakiintumiseen sekä heidän ammatillisten rooliensa uudelleenrakentumiseen ja -tulkintaan. Tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitkä ovat olennaisimmat muutokset, joita on tapahtunut venäjää äidinkielenään puhuvien toimittajien käsityksissä ammatillisista rooleistaan sekä ammattietiikasta Viron yhteiskunnallisen ja poliittisen muutoksen aikana vuosina 1991–2016? 2. Millä tavoin venäjää äidinkielenään puhuvat toimittajat näkevät roolinsa ja tehtävänsä Viron venäjää äidinkielenään puhuvan väestön integroitumisessa yhteiskuntaan? Teoreettisesti tutkimus perustuu journalistisen profession käsitteeseen sekä käsityksiin ammattimaisista journalistisista rooleista, joita on perusteellisesti käsitelty Thomas Hanitzschin tutkimuksissa (2007, 2011, 2013, 2017), Claudia Mellado et al. (2017). Tutkielma nojautuu myös yhteiskunnallisen muutoksen ja integraation käsitteisiin (Jakubowicz, 2001; Gross, 2004; Vihalemm, 2004, 2008, 2011). Tutkimuksessa yhdistetään määrällisiä ja laadullisia tutkimusmenetelmiä. Käsityksiä journalistisesta roolista ja eettisistä arvoista tutkittiin standardoidun kyselyn avulla. Tutkimushaastattelut puolestaan mahdollistivat yksityiskohtaisemman analyysin toimittajien ammatillisista kyvyistä. Tutkimuksen määrällisen aineiston pohjalta tehdyt havainnot osoittavat, että venäjää äidinkielenään puhuvat toimittajat kokevat vahvaa yhteenkuuluvuutta oman etnisen ryhmänsä kanssa. Selvä enemmistö (78%) heistä pitää venäjää äidinkielenään puhuvan vähemmistön etujen ilmaisemista ja puolustamista tärkeänä tai erittäin tärkeänä työssään toimittajina. Tutkimushaastattelut vahvistavat, että sosiopoliittisen integraation kannalta venäjää äidinkielenään puhuvat toimittajat eivät koe omaa rooliaan "valvojina", jotka haastavat vallassa olevia, vaan pikemminkin "uskollisina avustajina", joilla on samat tavoitteet kuin maan hallituksella sosioekonomisissa kysymyksissä. He pyrkivät myötävaikuttamaan venäjää äidinkielenään puhuvan vähemmistön sosiaaliseen integraatioon Virossa. Tästä tilanteesta aiheutuu sisäisiä konflikteja monille venäjää äidinkielenään puhuville toimittajille, koska Viron hallituksen integraatiotoimet eivät aina ole olleet venäjää äidinkielenään puhuvan väestön erityisten etujen mukaisia.


YSO-asiasanat: venäjänkieliset; toimittajat (media); journalismi; kansalliset vähemmistöt; kielelliset vähemmistöt; yhteiskunnallinen muutos; integraatio; ammatti-identiteetti; ammattietiikka

Vapaat asiasanat: Viro


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointi: Kyllä


Viimeisin päivitys 2021-29-04 klo 10:39