G5 Artikkeliväitöskirja
The use of biological traps for water treatment in recirculating aquaculture systems (2021)
Biologisten ravinnesieppareiden käyttö kalojen kiertovesikasvatuksen jäteveden puhdistuksessa


Stevčić, Č. (2021). The use of biological traps for water treatment in recirculating aquaculture systems [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 353. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8524-0


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Stevčić, Čedomir

eISBN: 978-951-39-8524-0

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 353

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (44 sivua, 20 sivua useina numerointijaksoina, 8 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8524-0

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Kalojen kasvatus kiertovesijärjestelmässä tuottaa jätevettä, jonka ravinnepitoisuus on niin suuri, että jätevettä voidaan hyödyntää leväbiomassan tuottamiseen ja samalla vähentää ravinnepäästöjä ympäristöön. Tässä työssä tutkittiin luontaisesti Suomessa esiintyvien mikrolevien kasvua ja kykyä poistaa ravinteita kiertovesikasvatuksen jätevedestä sekä kasvatettujen mikrolevien poistamista vedestä ravintonsa suodattavien vesikirppujen (Daphnia magna) avulla. Testatuista leväryhmistä viherleviin kuuluvat levät kasvoivat ja vähensivät tehokkaasti jäteveden liuenneita ravinteita, nitraattia ja fosfaattia (NO3-N ja PO4-P), kun taas muiden leväryhmien edustajat kasvoivat huonosti eivätkä vähentäneet ravinteita oleellisesti. LED-valojen spektri ei vaikuttanut kolmen tutkitun viherlevän kasvuun ja jäteveden ravinteiden poistokykyyn, mutta neljännellä tutkimuslajilla (Haematoccocus pluvialis) ravinteiden käyttö tehostui tietyllä LED-valon spektrillä. Jäteveden suodatus leväkasvatusta varten ei näytä olevan tarpeen, koska biologiset epäpuhtaudet eivät merkitsevästi vähentäneet mikrolevien kasvua, ravinteiden poistokykyä eivätkä myöskään aminohappo- tai rasvahappokoostumusta, poikkeuksena H. pluvialis. Kun jätevedessä kasvatettuja leviä syötettiin vesikirpuille, vesikirppujen paino 2–3-kertaistui neljässä vuorokaudessa. Vesikirput pystyivät poistamaan vedestä 80 % Monoraphidium griffithii - ja 70 % H. pluvialis -levistä, mutta vain 20 % Selenastrum sp. -levästä 48 h aikana. Jos ruokana oli Selenastrum sp. -levä, vesikirput vapauttivat veteen PO4-P:a. Tämän tutkimuksen perusteella mikrolevien kasvatus on mahdollista yhdistää vesikirppujen tuottamiseen jäteveden puhdistamiseksi myös pohjoismaisissa ilmasto-olosuhteissa, mutta tehokkuuden maksimoimiseksi on oleellista käyttää käyttötarkoitukseen sopivinta mikrolevää.


YSO-asiasanat: kalanviljelylaitokset; jäteveden käsittely; jätevesi; ravinteet; biologinen puhdistus; mikrolevät; viherlevät; vesikirput


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2021


Viimeisin päivitys 2021-07-07 klo 17:55