G5 Artikkeliväitöskirja
Attentional subprocesses in typical and atypically developing children as revealed using brain electrical activity (2021)
Tarkkaavaisuuden osaprosessit tyypillisesti ja epätyypillisesti kehittyvillä lapsilla aivosähkötoiminnan perusteella


Santhana Gopalan, P. R. (2021). Attentional subprocesses in typical and atypically developing children as revealed using brain electrical activity [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 357. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8542-4


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Santhana Gopalan, Praghajieeth Raajhen

eISBN: 978-951-39-8542-4

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 357

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (66 sivua, 33 sivua useina numerointijaksoina, 6 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8542-4

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Visuaalinen tarkkaavaisuus kuuluu keskeisiin kognitiivisiin toimintoihin, joilla visuaalisista syötteistä tunnistetaan ja poimitaan relevanttia ja suljetaan pois epärelevanttia tietoa. Visuaalisilla tarkkaavaisuusongelmilla on tärkeä rooli kehityksellisissä oppimisvaikeuksissa, esimerkiksi tarkkaavaisuushäiriössä ja lukemisvaikeudessa. Yhdessä keskeisessä tarkkaavaisuuden teoriassa esitetään kolme visuaaliseen tarkkaavaisuuteen liittyvää toiminnallista osaprosessia: valppaus, orientointi ja inhibitio. Tämä tutkimus tarkastelee EEG:n ja aivojen tapahtumasidonnaisten jännitevasteiden (ERP) avulla näiden osaprosessien hermostollista perustaa tyypillisesti kehittyvillä kouluikäisillä ja niillä, joilla on tarkkaavaisuus- tai lukemisvaikeuksia ANT-testissä (Attention Network Test). Tutkimuksessa I tarkasteltiin reaktioaikoja, kohdeärsykkeen N1-vasteen voimakkuutta, joka liittyi valppauteen ja orientointiin, sekä inhibition osaprosesseihin liittyvää P3-vasteen voimakkuutta. Näihin osaprosesseihin liittyviä lähteitä aivoissa selvitettiin tyypillisesti kehittyvien lasten tarkkaavaisuusverkostossa. Lasten reaktioaika oli sama kuin tyypillinen ANT-reaktioaika aiemmissa tutkimuksissa. N1-vasteen voimakkuuden vaihtelu valppaus- ja orientointi-osaprosesseja mittaavan tehtävän aikana heijasteli kohdeärsykkeen parempaa prosessointia, jota edelsivät varoitus- ja spatiaaliset vihjeet. P3-vasteen voimakkuuden vaihtelu heijasteli inhibition vaikutusta häiriöärsykkeille ja kohdeärsykkeiden erottelua häiriöärsykkeistä. Lähdetason analyysi osoitti lasten tarkkaavaisuuden osaprosessien olevan heikompaa verrattuna aiemmissa tutkimuksissa havaittuihin aikuisten valppauden ja orientoinnin osaprosesseihin, mikä näkyi eroina frontoparietaalisen verkoston aktivaatiota mittaavissa vasteissa. Tutkimuksessa II verrattiin kontrolliryhmän ja tarkkaavaisuus- sekä lukemisvaikeusryhmien tarkkaavaisuuden osaprosesseja. Tuloksissa ei havaittu ryhmien välisiä eroja reaktioajassa eikä sensoritason ERP-vasteanalyyseissä. Lähdeanalyysi sen sijaan osoitti, että tarkkaavaisuusongelmaisten lasten aivotoiminta oli aktiivisempaa vasemmassa takaraivolohkossa kuin kontrolli- ja lukemisvaikeusryhmissä valppauteen liittyvässä verkostossa. Kontrolliryhmällä oli vasemmassa takaraivolohkossa vähemmän toimintaa kuin oppimisvaikeuksia (tarkkaavaisuus ja lukeminen) omaavilla lapsilla orientointiverkostossa. Tutkimus III kohdistui ERP:n aika-taajuus-analyysiin kontrolliryhmän suorittamassa ANT-testissä. Tulosten mukaan lasten tarkkaavaisuuden osaprosesseissa on erilaisia taajuusmekanismeja. Kaiken kaikkiaan väitöstutkimus vahvistaa aiemmat lasten ANT-testissä saadut käytös- ja ERP-tulokset sekä osoittaa, että oppimisvaikeuksia omaavilla lapsilla on epätyypillisiä tarkkaavaisuuden osaprosesseja. Tulokset tuovat tutkimuskirjallisuuteen uutta tietoa tarkkaavaisuuden osaprosessien hermostollisista lähteistä ja aika-taajuus-indekseistä.


YSO-asiasanat: lapset (ikäryhmät); tarkkaavaisuus; havainnointi; oppimisvaikeudet; lukihäiriöt; neuropsykologia; kognitiivinen neurotiede; aivotutkimus

Vapaat asiasanat: neurokognitiiviset häiriöt


Liittyvät organisaatiot

JYU-yksiköt:


Hankkeet, joissa julkaisu on tehty


OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2021


Viimeisin päivitys 2021-07-07 klo 17:55