D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Ponttoonirysästä vapautettujen lohien eloonjäänti (2021)


Ruokonen, T., Suuronen, P., Niskanen, J., Salminen, M., Pulkkinen, H., Torniainen, J., & Erkinaro, J. (2021). Ponttoonirysästä vapautettujen lohien eloonjäänti. Luonnonvarakeskus. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 18/2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-172-1


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatRuokonen, Timo; Suuronen, Petri; Niskanen, Johan; Salminen, Marko; Pulkkinen, Henni; Torniainen, Jyrki; Erkinaro, Jaakko

ISBN978-952-380-171-4

eISBN978-952-380-172-1

Lehti tai sarjaLuonnonvara- ja biotalouden tutkimus

ISSN2342-7647

eISSN2342-7639

Julkaisuvuosi2021

Sarjan numero18/2021

Kirjan kokonaissivumäärä26

KustantajaLuonnonvarakeskus

KustannuspaikkaHelsinki

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

Pysyvä verkko-osoitehttp://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-172-1

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten rannikkokalastajien rysistä vapautettujen luonnonlohien eloonjääntiä ja vaelluskäyttäytymistä kesällä 2020 Selkämerellä (Merikarvia, Pori), eteläisellä Perämerellä (Luoto) ja Perämeren pohjukassa (Ajos) merkittyjen lohien avulla. Nuoliankkurimerkillä merkittyjä luonnonlohia vapautettiin ponttoonirysistä (PU-rysä), joissa käytettiin joko koentakourua tai koentasukkaa. Lisäksi kaloja merkittiin ja vapautettiin perinteisistä laatikkoperärysistä, joita on edelleen käytössä Luodossa. Pyynnin ja vapauttamisen aiheuttamaa kuolleisuutta arvioitiin käyttämällä vertailukohtana Itämeren lohikantamallin tuottamia kalastuskuolevuusarvioita. Lisäksi selvitettiin lohien viimeisimmän kasvukauden syönnösaluetta suomuista tehtyjen hiilen ja typen isotooppianalyysien avulla, sekä tutkittiin merkittyjen lohien ulkoisten vaurioiden määriä ja vauriotyyppejä. PU-rysällä pyydystyksen ja rysästä vapauttamisen aiheuttama kuolleisuus arvioitiin olevan usean merivuoden lohilla suurimmillaan 21–26 %, ja yhden merivuoden lohilla 19 %. Pääosa merkityistä lohista oli silmämääräisesti hyväkuntoisia, mutta jonkin verran havaittiin vaurioita, jotka ovat todennäköisimmin seurausta pyynnistä ja käsittelystä. Koentakaukalolla varustetulla PU-rysällä pyydetyissä kaloissa oli enemmän pyydysten aiheuttamia pinnallisia vaurioita kuin koentasukalla varustetuista rysistä merkityillä kaloilla. Isotooppianalyysin perusteella Merikarvialta ja Porista pyydetyistä kaloista noin kolmasosa oli syönnöstänyt Itämeren pääaltaalla. Muilla merkintäalueilla pääaltaalla syönnöstäneiden yksilöiden osuus oli pienempi, suurimman osan arvioitiin syönnöstäneen viimeisimmän kasvukauden aikana Selkämeren alueella. Rannikko- ja jokikalastuksesta saatujen merkkipalautusten osuus eri alueilla merkityistä lohista oli keskimäärin 13 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin vuosien 2001–2002 tutkimuksessa (keskimäärin 40 %). Merkittävin eroja selittävä tekijä on todennäköisesti rannikkokalastuksen pyyntiponnistuksen ja kalastuskuolevuuden selvä pieneneminen viimeisen 20 vuoden aikana. Rysiä on nykyisin oleellisesti vähemmän pyynnissä Selkämerellä, Merenkurkussa ja eteläisellä Perämerellä, joten lohen todennäköisyys joutua rannikolla saaliiksi on nykyisin huomattavasti pienempi kuin 20 vuotta sitten. Vuosien 2001–2002 tutkimuksessa Pohjanlahden rannikon perinteisestä laatikkoperärysistä vapauttamisesta aiheutuva lohien kuolleisuus arvioitiin hieman alhaisemmaksi (4–21 %) kuin tässä tutkimuksessa, kun taas Ruotsissa 2010-luvulla PU-rysillä tehdyissä tutkimuksissa kuolleisuus on ollut selvästi suurempaa (47–88 %). Mahdollisia syitä kuolevuusarvioiden eroihin voivat olla erilaiset kalojen käsittelytavat, merkintämenetelmät ja ympäristöolosuhteet, lähinnä veden lämpötila tutkimuksen aikana.


YSO-asiasanatkalastuskalastusalueetkalastusvälineetrysätammattikalastuslohilohikalatvaikutuksetkalakannatkuolleisuussääntely

Vapaat asiasanatrannikkokalastus


Liittyvät organisaatiot

JYU-yksiköt:


OKM-raportointiKyllä

Raportointivuosi2021


Viimeisin päivitys 2024-11-03 klo 14:29