G4 Monografiaväitöskirja
Language proficiency facework and perceptions of language proficiency face in L2 interaction (2021)
Kielitaitokasvojen kasvotyö ja käsityksiä kielitaitokasvoista vieraskielisessä vuorovaikutuksessa


Ahvenainen, T. (2021). Language proficiency facework and perceptions of language proficiency face in L2 interaction [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 358. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8553-0


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatAhvenainen, Tarmo

eISBN978-951-39-8553-0

Lehti tai sarjaJYU Dissertations

eISSN2489-9003

Julkaisuvuosi2021

Sarjan numero358

Kirjan kokonaissivumäärä249

KustantajaJyväskylän yliopisto

KustannuspaikkaJyväskylä

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielienglanti

Pysyvä verkko-osoitehttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8553-0

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Yksi ihmisen perusominaisuus on se, että meille on merkityksellistä mitä muut ajattelevat meistä, ja olemme tietoisia tästä ominaisuudesta myös muissa ihmisisissä. Kun viestimme vieraalla kielellä (L2), meille saattaa olla merkityksellistä mitä muut ajattelevat meistä kyseisen kielen käyttäjänä. Näitä tuntemuksia on aiemmin tutkittu viestintäahdistuksen viitekehyksessä, mutta kasvoteoriaa on hyödynnetty vähän huolimatta sen selityspotentiaalista. Kasvoteoria tarjoaa teoreettisen viitekehyksen lähestyä sekä vuorovaikutuksen osallistujien haavoittuvaa kuvaa itsestä vieraan kielen käyttäjänä että samaa haavoittuvuutta, jota he kokevat viestintäkumppaniensa tuntevan. Tutkimuksen tavoitteena on valottaa miten kielitaitokasvot, eli viestijän haavoittuva kuva vieraan kielen käyttäjänä, näkyy vuorovaikutuksessa kasvotyönä. Toisena tavoitteena on tutkia, kuinka osallistujat kokevat kielitaitokasvot. Teoreettinen viitekehys esittelee kasvoteorian, kieliminään kytkeytyviä käsitteitä, sekä kielikäsityksiä, joihin viestijän kasvotoiveet perustuvat. Tutkimusmateriaali koostuu autenttisesta videoidusta vuorovaikutusaineistosta, jossa englantia käytetään lingua francana työ- ja opiskelukontekstissa, sekä osallistujien äänitetyistä haastatteluista. Lisäksi on käytetty tutkijan omaa introspektiivistä, omaelämäkerrallista aineistoa. Tunnusmerkilliset katkelmat vuorovaikutusaineistossa analysoitiin diskurssianalyysin menetelmin ja löydöksiä trianguloitiin haastattelujen sisällönanalyysillä. Toinen triangulointi tapahtui tutkijan introspektiivisen aineiston avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että kielitaitokasvojen kasvotyö sisältää mm. puheenvuorojen yhteistä tuottamista ja non-verbaalia viestintää, joiden avulla osanottajien on mahdollista käsitellä kieliongelmia samoin kuin sisältöön liittyviä neuvotteluita. Kielitaitokasvojen kokemisen osalta tulokset osoittavat, että osanottajat voivat kokea kielenkäytön piirteiden merkityksen kielitaitokasvojen kannalta hyvin eri tavoin. Osanottajilla oli eri käsityksiä viestintäongelmien vakavuudesta, niiden syistä, ja siten niistä aiheutuvasta uhasta osallistujien kielitaitokasvoille. Osallistujien kielitaitokasvoja voidaan kuvata kasvotyöasentoina, jotka perustuvat yksilöiden kielitaitouskomuksiin ja -asenteisiin sekä heidän useimmin käyttämiin kasvotyöstrategioihinsa.


YSO-asiasanatkieli ja kieletkielen oppiminenitsetuntokokemuksethaavoittuvuuskielitaitokielellinen vuorovaikutuskielenkäyttösanaton viestintäkasvotlingua francatenglannin kielisoveltava kielitiedepragmatiikkadiskurssianalyysi

Vapaat asiasanatkasvoteoria; kasvotyö; kieliminä; englanti lingua francana


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointiKyllä

Raportointivuosi2021


Viimeisin päivitys 2024-11-03 klo 14:29