G4 Monografiaväitöskirja
The preservation of cultural heritage from emergency planning through to heritage recovery processes (2021)
Kulttuuriperinnön säilyttäminen : onnettomuuksien ennaltaehkäisemisestä jälkihoitotöihin

Wirilander, H. (2021). The preservation of cultural heritage from emergency planning through to heritage recovery processes [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 364. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8567-7

JYU-tekijät tai -toimittajat

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Wirilander, Heidi

eISBN: 978-951-39-8567-7

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 364

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (264 sivua)

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8567-7

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Väitöstutkimuksen aiheena on kiinteän ja irtaimen kulttuuriperinnön suojelu onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotöiden aikana. Tutkimus tarkastelee 19 tapausta, joissa kulttuuriperinnön suojelu-, pelastus- ja jälkihoitotyöt ovat olleet tarpeellisia. Tutkimus antaa perustietoa siitä, miten kulttuuriperintö vaurioituu onnettomuustilanteissa ja onnettomuuksien jälkeen. Menetelmät, joita valitaan pelastus- ja jälkihoitotöihin voivat joko estää tai edesauttaa kulttuuriperinnön vaurioitumista. Etukäteen suunnitellut toimintamallit sekä käytettävissä olevat materiaali- ja henkilöstöresurssit loivat edellytykset kulttuuriperinnön jälkihoitotyössä onnistumiseen, jolloin esineistön ja rakennusten vauriot saatiin pysymään vähäisinä. Tutkitut onnettomuudet ja tuhotyöt ovat sattuneet Suomessa vuosien 1990 ja 2010 välisenä aikana. Käytetty tutkimusaineisto muodostuu neljästä tietolähteestä: 1) onnettomuuskohteiden omistajien teemahaastatteluista (18 haastattelua, 19 tapausta), 2) asiantuntijoiden teemahaastatteluista (9 haastattelua), 3) Suomen rikostilastoista vuosilta 1990–2010 ja 4) kuuden onnettomuuden oikeuskäsittelyjen tuomioasiakirjoista. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin laadullista sisällön analyysiä ja Atlas.ti 6.1 -tietokoneohjelmistoa. Kulttuuriset arvot vaikuttivat onnettomuuksien pelastus- ja jälkihoitotyön taloudelliseen resurssointiin. Kulttuuriperintökohteiden pelastussuunnitelmien sekä taloudellisten resurssien puuttuminen onnettomuustilanteessa aiheuttivat tehottomuutta pelastus- ja jälkihoitotöissä. Tämä saattoi johtaa etenkin vesivahinkotapauksissa merkittäviin toissijaisiin vaurioihin. Tutkimusaineiston pohjalta voi päätellä, että tietoinen tuhoaminen joko ilkivaltaisesti tai tuhopolttamalla muodostaa merkittävän uhan suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Tämä tulisi ottaa huomioon kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden pelastussuunnittelussa.

YSO-asiasanat: kulttuuriperintö; säilytys; suojelu; konservointi; onnettomuudet; ilkivalta; riskienhallinta; turvajärjestelmät; pelastussuunnitelmat

Vapaat asiasanat: cultural heritage; cultural property; heritage studies; risk management; disaster management; heritage recovery; preservation; preventive conservation

Liittyvät organisaatiot

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2021