G4 Monografiaväitöskirja
Mureen kirjeet : evakkous ja elämäntavan muutos rajakarjalais-ortodoksisten sisarusten kirjeenvaihdoissa 1930-luvulta 1970-luvulle (2021)


Heikkilä, H. (2021). Mureen kirjeet : evakkous ja elämäntavan muutos rajakarjalais-ortodoksisten sisarusten kirjeenvaihdoissa 1930-luvulta 1970-luvulle [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 375. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8628-5


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatHeikkilä, Hannu

eISBN978-951-39-8628-5

Lehti tai sarjaJYU Dissertations

eISSN2489-9003

Julkaisuvuosi2021

Sarjan numero375

Kirjan kokonaissivumäärä282

KustantajaJyväskylän yliopisto

KustannuspaikkaJyväskylä

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

Pysyvä verkko-osoitehttp://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8628-5

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa tutkitaan vastavuoroisiin yksityiskirjeenvaihtoihin kirjoitettuja evakkouden kokemuksia ja kirjeiden kuvaamaa elämäntavan muuttumista. Tutkimus sijoittuu siirtoväkitutkimuksen, sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriantutkimusten, postwar- ja rauhankriisien tutkimusten sekä historiallisen kirjetutkimuksen kentille. Päälähteenä käytetään yhden rajakarjalais-ortodoksisen Mureen sisarusperheen laajaa kirjekokoelmaa, jota analysoidaan kontekstoivalla lukutavalla. Toisen maailmansodan vuosina viisi 1900-luvun alussa syntynyttä sisarusta ja heidän leskiäitinsä muodostivat perheen, johon kuuluivat emäntä Tatjana Mure (1876–1947), kätilö Klaudia Mure (1900–1947), emäntä Anni Mure (1902–1982), kätilö Nasti (Asta Anastasia) Mure (1904–1981), kanttori Johannes Mure (1907–1987) ja maanviljelijä Yrjö Mure (1912–1982). Mureen sisarusten sodan jälkeen rakentama asutustila Pohjois-Savossa on nykyisin siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisen historiaa esittelevänä erikoismuseona, Suomen Asutusmuseona. Kirjekokoelmaa säilytetään Asutusmuseon arkistossa. Mureen sisarusten yhteisöllinen asema oli sidoksissa heidän ammatteihinsa ja yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteensa. Sisarusten elämäntapa kiinnittyi rajakarjalaiseen ja talonpoikaisen traditioon, johon yhdistyivät suomalaisuuden ja sivistyksen ihanteet. Tutkimuksessa osoitetaan myös, että Mureen sisaruksilla oli niin sanottu kirjoittava elämäntapa. He säilyttivät perhesuhteensa ja vaalivat rajakarjalaisuuttaan kirjeitse, mitä kuvataan perhestrategian ja tallettavan elämän käsitteillä. Sota, evakkous ja siirtokarjalaisuus vaikuttivat kodin kokemiseen, ja siirtokarjalaisten kokemuksellinen suhde entiseen Karjalan aikaan saattoi olla nostalginen. Työ ja eletty ortodoksinen uskonto koettiin jatkuvuuksina, vaikka niin asutustilaan kuin ortodoksisen kirkkokunnan rauhankriisiin liittyi jännitteitä ja ristiriitoja. Toisen maailmansodan jälkeen elämäntapaan vaikuttivat asutustoiminta, ortodoksisuuden jälleenrakentaminen ja maataloustuotannon muutokset. Yhteiskunnan rakennemuutos herätti poliittisen liikkeen, johon pienviljelijä-asutustilalliset osallistuivat.


YSO-asiasanatsiirtoväkikarjalaisetsisaruksetortodoksisuuselämäntapasodanjälkeinen aikarakennemuutoskokemuksetkirjeenvaihtokirjeetsosiaalihistoriakulttuurihistoria

Vapaat asiasanatMure (suku); Raja-Karjala; Suomi


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointiKyllä

Raportointivuosi2021


Viimeisin päivitys 2024-11-03 klo 14:29