G4 Monografiaväitöskirja
Mureen kirjeet : evakkous ja elämäntavan muutos rajakarjalais-ortodoksisten sisarusten kirjeenvaihdoissa 1930-luvulta 1970-luvulle (2021)
Heikkilä, H. (2021). Mureen kirjeet : evakkous ja elämäntavan muutos rajakarjalais-ortodoksisten sisarusten kirjeenvaihdoissa 1930-luvulta 1970-luvulle [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 375. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8628-5
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Heikkilä, Hannu
eISBN: 978-951-39-8628-5
Lehti tai sarja: JYU Dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2021
Sarjan numero: 375
Kirjan kokonaissivumäärä: 282
Kustantaja: Jyväskylän yliopisto
Kustannuspaikka: Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8628-5
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Tässä väitöskirjassa tutkitaan vastavuoroisiin yksityiskirjeenvaihtoihin kirjoitettuja evakkouden kokemuksia ja kirjeiden kuvaamaa elämäntavan muuttumista. Tutkimus sijoittuu siirtoväkitutkimuksen, sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriantutkimusten, postwar- ja rauhankriisien tutkimusten sekä historiallisen kirjetutkimuksen kentille. Päälähteenä käytetään yhden rajakarjalais-ortodoksisen Mureen sisarusperheen laajaa kirjekokoelmaa, jota analysoidaan kontekstoivalla lukutavalla. Toisen maailmansodan vuosina viisi 1900-luvun alussa syntynyttä sisarusta ja heidän leskiäitinsä muodostivat perheen, johon kuuluivat emäntä Tatjana Mure (1876–1947), kätilö Klaudia Mure (1900–1947), emäntä Anni Mure (1902–1982), kätilö Nasti (Asta Anastasia) Mure (1904–1981), kanttori Johannes Mure (1907–1987) ja maanviljelijä Yrjö Mure (1912–1982). Mureen sisarusten sodan jälkeen rakentama asutustila Pohjois-Savossa on nykyisin siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisen historiaa esittelevänä erikoismuseona, Suomen Asutusmuseona. Kirjekokoelmaa säilytetään Asutusmuseon arkistossa. Mureen sisarusten yhteisöllinen asema oli sidoksissa heidän ammatteihinsa ja yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteensa. Sisarusten elämäntapa kiinnittyi rajakarjalaiseen ja talonpoikaisen traditioon, johon yhdistyivät suomalaisuuden ja sivistyksen ihanteet. Tutkimuksessa osoitetaan myös, että Mureen sisaruksilla oli niin sanottu kirjoittava elämäntapa. He säilyttivät perhesuhteensa ja vaalivat rajakarjalaisuuttaan kirjeitse, mitä kuvataan perhestrategian ja tallettavan elämän käsitteillä. Sota, evakkous ja siirtokarjalaisuus vaikuttivat kodin kokemiseen, ja siirtokarjalaisten kokemuksellinen suhde entiseen Karjalan aikaan saattoi olla nostalginen. Työ ja eletty ortodoksinen uskonto koettiin jatkuvuuksina, vaikka niin asutustilaan kuin ortodoksisen kirkkokunnan rauhankriisiin liittyi jännitteitä ja ristiriitoja. Toisen maailmansodan jälkeen elämäntapaan vaikuttivat asutustoiminta, ortodoksisuuden jälleenrakentaminen ja maataloustuotannon muutokset. Yhteiskunnan rakennemuutos herätti poliittisen liikkeen, johon pienviljelijä-asutustilalliset osallistuivat.
YSO-asiasanat: siirtoväki; karjalaiset; sisarukset; ortodoksisuus; elämäntapa; sodanjälkeinen aika; rakennemuutos; kokemukset; kirjeenvaihto; kirjeet; sosiaalihistoria; kulttuurihistoria
Vapaat asiasanat: Mure (suku); Raja-Karjala; Suomi
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2021