G4 Monografiaväitöskirja
Mureen kirjeet : evakkous ja elämäntavan muutos rajakarjalais-ortodoksisten sisarusten kirjeenvaihdoissa 1930-luvulta 1970-luvulle (2021)


Heikkilä, H. (2021). Mureen kirjeet : evakkous ja elämäntavan muutos rajakarjalais-ortodoksisten sisarusten kirjeenvaihdoissa 1930-luvulta 1970-luvulle [Doctoral dissertation]. Jyväskylän yliopisto. JYU Dissertations, 375. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8628-5


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Heikkilä, Hannu

eISBN: 978-951-39-8628-5

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2021

Sarjan numero: 375

Kirjan kokonaissivumäärä: 282

Kustantaja: Jyväskylän yliopisto

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8628-5

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava


Tiivistelmä

Tässä väitöskirjassa tutkitaan vastavuoroisiin yksityiskirjeenvaihtoihin kirjoitettuja evakkouden kokemuksia ja kirjeiden kuvaamaa elämäntavan muuttumista. Tutkimus sijoittuu siirtoväkitutkimuksen, sodan sosiaali- ja kulttuurihistoriantutkimusten, postwar- ja rauhankriisien tutkimusten sekä historiallisen kirjetutkimuksen kentille. Päälähteenä käytetään yhden rajakarjalais-ortodoksisen Mureen sisarusperheen laajaa kirjekokoelmaa, jota analysoidaan kontekstoivalla lukutavalla. Toisen maailmansodan vuosina viisi 1900-luvun alussa syntynyttä sisarusta ja heidän leskiäitinsä muodostivat perheen, johon kuuluivat emäntä Tatjana Mure (1876–1947), kätilö Klaudia Mure (1900–1947), emäntä Anni Mure (1902–1982), kätilö Nasti (Asta Anastasia) Mure (1904–1981), kanttori Johannes Mure (1907–1987) ja maanviljelijä Yrjö Mure (1912–1982). Mureen sisarusten sodan jälkeen rakentama asutustila Pohjois-Savossa on nykyisin siirtoväen ja rintamamiesten asuttamisen historiaa esittelevänä erikoismuseona, Suomen Asutusmuseona. Kirjekokoelmaa säilytetään Asutusmuseon arkistossa. Mureen sisarusten yhteisöllinen asema oli sidoksissa heidän ammatteihinsa ja yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteensa. Sisarusten elämäntapa kiinnittyi rajakarjalaiseen ja talonpoikaisen traditioon, johon yhdistyivät suomalaisuuden ja sivistyksen ihanteet. Tutkimuksessa osoitetaan myös, että Mureen sisaruksilla oli niin sanottu kirjoittava elämäntapa. He säilyttivät perhesuhteensa ja vaalivat rajakarjalaisuuttaan kirjeitse, mitä kuvataan perhestrategian ja tallettavan elämän käsitteillä. Sota, evakkous ja siirtokarjalaisuus vaikuttivat kodin kokemiseen, ja siirtokarjalaisten kokemuksellinen suhde entiseen Karjalan aikaan saattoi olla nostalginen. Työ ja eletty ortodoksinen uskonto koettiin jatkuvuuksina, vaikka niin asutustilaan kuin ortodoksisen kirkkokunnan rauhankriisiin liittyi jännitteitä ja ristiriitoja. Toisen maailmansodan jälkeen elämäntapaan vaikuttivat asutustoiminta, ortodoksisuuden jälleenrakentaminen ja maataloustuotannon muutokset. Yhteiskunnan rakennemuutos herätti poliittisen liikkeen, johon pienviljelijä-asutustilalliset osallistuivat.


YSO-asiasanat: siirtoväki; karjalaiset; sisarukset; ortodoksisuus; elämäntapa; sodanjälkeinen aika; rakennemuutos; kokemukset; kirjeenvaihto; kirjeet; sosiaalihistoria; kulttuurihistoria

Vapaat asiasanat: Mure (suku); Raja-Karjala; Suomi


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointi: Kyllä


Viimeisin päivitys 2021-10-06 klo 12:59