A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin (2021)
Job crafting profiles and their associations with occupational well-being in a health care organisation

Luhtinen, V., Immonen, A., Mäkikangas, A., Huhtala, M., & Feldt, T. (2021). Työn tuunaamisen profiilit sosiaali- ja terveysalan organisaatiossa : yhteydet työhyvinvointiin. Työelämän tutkimus, 19(2), 197-221. https://doi.org/10.37455/tt.99646

JYU-tekijät tai -toimittajat

Luhtinen, Vilma
Herttalampi, Mari
Feldt, Taru

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Luhtinen, Vilma; Immonen, Anu; Mäkikangas, Anne; Huhtala, Mari; Feldt, Taru

Lehti tai sarja: Työelämän tutkimus

ISSN: 0788-091X

eISSN: 2670-1758

Julkaisuvuosi: 2021

Volyymi: 19

Lehden numero: 2

Artikkelin sivunumerot: 197-221

Kustantaja: Tyoelaman tutkimus

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: suomi

DOI: https://doi.org/10.37455/tt.99646

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/76661

Tiivistelmä

Työn tuunaaminen on oma-aloitteista työn kehittämistä työn voimavaroja ja vaatimuksia muokkaamalla. Tutkimme, millaisia tuunausprofiileja voidaan löytää kolmesta erilaisesta tuunaustavasta, jotka olivat työn voimavarojen lisääminen, työn vaatimusten lisääminen ja työn vaatimusten optimoiminen. Selvitimme myös, miten työhyvinvointi vaihtelee profiileissa. Sähköiseen kyselyyn osallistui 1 024 sosiaali- ja terveysalan organisaation työntekijää. K-keskiarvojen klusterianalyysin avulla tunnistimme neljä työn tuunaamisen profiilia: aktiiviset tuunaajat (19 %, monipuolinen tuunaaminen), optimoivat tuunaajat (21 %, työn vaatimusten optimointi), passiiviset tuunaajat (27 %, keskimääräistä vähemmän tuunausta) ja keskiverrot tuunaajat (34 %, keskimääräisesti tuunauksen eri tapoja). Moniulotteinen kovarianssianalyysi osoitti, että aktiiviset tuunaajat kokivat eniten työn imua ja työn merkityksellisyyttä. Passiiviset tuunaajat kokivat niitä vähiten. Aktiivisilla tuunaajilla ja optimoivilla tuunaajilla oli hieman muita profiileja enemmän emotionaalista uupumusta. Nuoremmat työntekijät olivat vanhempia työntekijöitä aktiivisempia työn tuunaajia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sote-alalla kannattaa edistää työn tuunaamisen tapoja, sillä monipuolinen työn tuunaaminen oli yhteydessä erityisesti työn imuun ja työn merkityksellisyyteen.

YSO-asiasanat: työhyvinvointi; työntekijät; työn imu; työmotivaatio; työelämä; työn organisointi; työn kuormittavuus; itsesääntely; omatoimisuus; monitoimisuus (työelämä); sosiaaliala; terveysala; työpsykologia

Liittyvät organisaatiot

Hankkeet, joissa julkaisu on tehty

OKM-raportointi: Kyllä

Raportointivuosi: 2021

JUFO-taso: 1