G5 Artikkeliväitöskirja
Adaptive responses of aging bone to physical exercise : masters athletes and patients with hip fracture as a research model (2021)
Vanhenevan luuston vasteet liikuntaharjoitteluun : ikääntyvät urheilijat ja lonkkamurtumapotilaat tutkimusmallina
Suominen, T. (2021). Adaptive responses of aging bone to physical exercise : masters athletes and patients with hip fracture as a research model [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU Dissertations, 390. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8676-6
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Suominen, Tuuli
eISBN: 978-951-39-8676-6
Lehti tai sarja: JYU Dissertations
eISSN: 2489-9003
Julkaisuvuosi: 2021
Sarjan numero: 390
Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (109 sivua, 44 sivua useina numerointijaksoina, 6 numeroimatonta sivua)
Kustantaja: University of Jyväskylä
Kustannuspaikka: Jyväskylä
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: englanti
Pysyvä verkko-osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8676-6
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Tiivistelmä
Luusto heikkenee ikääntymisen myötä ja liikunnan luustovaikutukset ovat usein vaatimattomia. Alentunut fyysinen toimintakyky ja luuston vähäinen kuormitus saattavat osin selittää näitä ilmiöitä. Tämä tutkimus selvitti vanhenevan luuston mukautumiskykyä liikuntaan henkilöillä, jotka edustavat fyysisen toimintakyvyn ja luun terveyden ääripäitä. 40-85-vuotiaat pikajuoksijamiehet (n=72) osallistuivat 20 viikon satunnaistettuun, kontrolloituun voima- ja nopeusharjoittelututkimukseen ja 10-vuotisseurantaan (n=69). Yli 60-vuotiaat, lonkkamurtuman vuoksi äskettäin leikatut miehet ja naiset (n=81) osallistuivat 12 kuukauden satunnaistettuun, kontrolloituun kotikuntoutusohjelmaan. Sääriluun ominaisuuksia mitattiin perifeerisellä tietokonetomografialla (pQCT). Lonkkamurtumapotilaiden fyysistä toimintakykyä selvitettiin SPPB-testistöllä sekä koetuilla ulkona liikkumisen vaikeuksilla. Lihasmassaa mitattiin bioimpendanssilla mitatun rasvattoman kehonpainon avulla. 20 viikon tehostettu voima- ja pikajuoksuharjoittelu paransi urheilijoiden sääriluun varren geometrisia ominaisuuksia ja lujuutta verrattuna tavanomaista pikajuoksuharjoittelua jatkaneisiin urheilijoihin. Säännöllinen voima- ja pikajuoksuharjoittelu oli yhteydessä ylläpysyneeseen tai jopa parantuneeseen sääriluun varren poikkileikkausgeometriaan ja luumassaan, sekä ylläpysyneeseen sääriluun distaaliosan luumassaan, tiheyteen ja lujuuteen 10 vuoden seurannan aikana. Vuoden mittaisella kotikuntoutuksella ei ollut vaikutusta lonkkamurtumapotilaiden sääriluun ominaisuuksiin. Luun lujuusominaisuudet heikkenivät sekä kuntoutusryhmässä että tavanomaista hoitoa saaneessa verrokkiryhmässä. Murtuman jälkeinen heikompi toimintakyky ja alempi lihasmassa ennustivat sääriluun distaaliosan ominaisuuksien suurempaa heikkenemistä vuoden seurannan aikana. Tulosten mukaan intensiivinen, luita tehokkaasti kuormittava harjoittelu ylläpitää terveen luun mukautumiskykyä ja vastustaa ikääntymiseen liittyvää luuston heikkenemistä. Riittävä toimintakyky ja lihasten kunto ovat tärkeitä myös erityisen haurasluisten iäkkäiden henkilöiden, kuten lonkkamurtumapotilaiden luuston kunnon ylläpysymiselle.
YSO-asiasanat: ikääntyminen; liikunta; luusto; lonkka; murtumat; voimaharjoittelu; pikajuoksu; keski-ikä; aikuisurheilu; kotikuntoutus; hyppääminen; fyysinen toimintakyky; kuormitus; luunmurtumat; luuntiheys; keski-ikäiset; ikääntyneet; lujuus
Vapaat asiasanat: BMD; bone strength; hip fracture; masters athlete; high-impact training; strength training; home-exercise; rehabilitation; older adult
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
Raportointivuosi: 2021