D4 Published development or research report or study
Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018 : perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 ensituloksia, osa 2 (2020)


Taajamo, M., & Puhakka, E. (2020). Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018 : perusopetuksen vuosiluokkien 7-9 ensituloksia, osa 2. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset , 2020:18. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opetuksen-ja-oppimisen-kansainvalinen-tutkimus-talis-2018-osa-2


JYU authors or editors


Publication details

All authors or editors: Taajamo, Matti; Puhakka, Eija

eISBN: 978-952-13-6705-2

Journal or series: Raportit ja selvitykset

ISSN: 1798-8918

eISSN: 1798-8926

Publication year: 2020

Number in series: 2020:18

Number of pages in the book: 78

Publisher: Opetushallitus

Place of Publication: Helsinki

Publication country: Finland

Publication language: Finnish

Persistent website address: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opetuksen-ja-oppimisen-kansainvalinen-tutkimus-talis-2018-osa-2

Publication open access: Openly available

Publication channel open access: Open Access channel


Abstract

TALIS 2018 -tutkimuksen tulokset on julkaistu kahdessa eri osassa. Tutkimustulosten ensimmäisessä osassa korostuivat oppilaiden hyvinvoinnin tärkeys opettajien kokemana, opettajien arviointikäytäntöjen monipuolistuminen ja mentoroinnin niukkuus. Tutkimustulosten toisessa osassa eli tässä raportissa tarkastellaan erityisesti opettajien ja rehtoreiden työympäristöön ja työtyytyväisyyteen vaikuttavia tekijöitä.
Suomessa, kuten kaikissa muissakin TALIS 2018 -tutkimukseen osallistuneissa maissa, lähes kaikki (90 %) opettajat olivat tyytyväisiä ammattiinsa. Kaikissa TALIS-maissa opettajat nauttivat työstään, olivat tyytyväisiä tekemiseensä koulussa ja suosittelisivat kouluaan hyvänä työpaikkana. Suomalaisopettajien työtyytyväisyys oli kuitenkin vähentynyt TALIS-tutkimusten 2013 ja 2018 välillä 3 %-yksiköllä.
Suomalaisopettajille stressiä aiheuttivat kunnan tai valtion taholta tulevien vaatimusten määrä (45 %), hallinnollisten tehtävien paljous (33 %) sekä oppituntien mukauttaminen erityisoppilaiden tarpeisiin (32 %). Stressin kokemus kasautui lähinnä nuorille, enintään 5 vuotta opettajana toimineille, naisopettajille.
Suomalaisopettajat kokivat koulun yhteisöllisen ilmapiirin vahvaksi. Tiimityönä opettaminen oli kuitenkin vielä vähäistä Suomessa, vaikka se oli lisääntynyt 7 %-yksiköllä 27 prosentista 34 prosenttiin vuosien 2013 ja 2018 välillä. Nuorten, alle 30-vuotiaiden, opettajien ikäryhmässä 44 prosenttia opetti tiimityönä samalla oppitunnilla yhdessä toisen opettajan kanssa. Vanhempien, vähintään 50-vuotiaiden, opettajien ikäryhmässä tiimityönä opetti nuorempia kollegoitaan 10 %-yksikköä vähemmän eli joka kolmas (34 %) vanhemman ikäryhmän opettajista.
Suomessa opettajat saivat vähän palautetta opetuksestaan eikä heidän työtään juurikaan havainnoitu. Opettajista 40 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut koskaan omassa koulussaan palautetta työstään. Noviisiopettajista (enintään 5 vuotta työkokemusta opettajana) 53 prosenttia raportoi, ettei ollut saanut palautetta. Opettajien mielestä palaute vaikuttaisi myönteisesti pedagogisiin valmiuksiin oman aineen opetuksessa sekä oman opetusalan tietämyksen ja ymmärryksen lisääntymiseen.
Opettajien lisäksi myös rehtoreista yli 90 prosenttia niin Suomessa kuin kaikissa muissa TALIS 2018 -tutkimukseen osallistuneissa maissa oli tyytyväisiä työympäristöönsä. He pitivät työstään nykyisessä koulussaan ja suosittelisivat kouluaan hyvänä työpaikkana.
Suomessa rehtoreille stressiä aiheuttivat hallinnollisten tehtävien paljous (65 %), kunnan tai valtion taholta tulevat vaatimukset (50 %) ja henkilöstön poissaoloista johtuneet ylimääräiset tehtävät (36 %). Vastuuta rehtorit kantoivat erityisesti budjettivarojen kohdentamisesta, oppilaiden kurinpidollisista toimenpiteistä ja opettajien virkaan nimittämisestä.
Suomessa vain joka neljäs (24 %) opettaja uskoi pystyvänsä vaikuttamaan koulutuspolitiikkaan ja arvioi, että poliitikot ja päättäjät arvostavat heidän mielipiteitään. Joka toisen (50 %) suomalaisopettajan mielestä tiedotusvälineet arvostavat opettajan työtä. Muissa TALIS-maissa keskimäärin opettajat eivät uskoneet läheskään yhtä paljon tiedotusvälineiden arvostukseen kuin Suomessa. Suomalaisopettajista 58 prosenttia koki ammattiaan arvostettavan yhteiskunnassa, mikä oli selvästi enemmän kuin TALIS-maissa keskimäärin.


Keywords: teachers; headmasters; teaching sector; work satisfaction; working conditions; work communities; learning environment; work burden; stress (biological phenomena); international comparison; primary and lower secondary education

Free keywords: opetus; oppiminen


Contributing organizations


Ministry reporting: Yes

Reporting Year: 2021


Last updated on 2024-03-04 at 19:56