Sanna Ryynänen
Henkilökunnan yhteystiedot saatavilla yliopiston yhteystietohausta. ORCID-linkki: https://orcid.org/0000-0003-0957-1654 |
Aktiiviset JYU-affiliaatiot
- Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Tohtoriopiskelija
- Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Väitöskirjatutkija
Aiemmat, ei-aktiiviset tai muut työsuhteet
- Kieli- ja viestintätieteiden laitos (Jyväskylän yliopisto), Apurahatutkija, Päättynyt
- Kieli- ja viestintätieteiden laitos (Jyväskylän yliopisto), Apurahatutkija (JY-rahoitus), Päättynyt
- Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos (Jyväskylän yliopisto), Apurahatutkija, Päättynyt
Tutkimuskuvaus
Teen väitöstutkimusta siitä, miten rasismi on muuttunut suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa viimeisten kahdensadan vuoden aikana. Artikkelimuotoisessa väitöskirjassani vertaan ennen talvisotaa ilmestyneitä juutalaisaiheisia lehtitekstejä teksteihin, jotka ilmestyivät vuosina 2019–2021 ja käsittelivät maahanmuuttajia ja/tai maahanmuuttoa.
Väitöstutkimukseni ensimmäinen artikkeli "Puhummeko nyt rasismista?" julkaistiin Media & Viestintä -lehdessä joulukuussa 2020. Artikkeli käsittelee rasismintutkimuksen termejä, joiden väliset merkityserot ovat epäselviä jopa alan asiantuntijoille.
Toinen artikkelini tarkasteli juutalaisaiheista kirjoittelua suomalaisessa yleislehdistössä ennen toista maailmansotaa. Aiemmin tehdyt tutkimukset ovat yleensä tarkastelleet juutalaiskeskustelua yhdistäen aineistossaan eri lähteitä, kuten valtiopäiväkeskusteluja, poliittisia puheenvuoroja, yleislehdissä ilmestyneitä tekstejä, äärioikeistolaisia julkaisuja, uskonnollista kirjallisuutta, kaunokirjallisuutta ja oppikirjoja. Sen sijaan systemaattista tutkimusta siitä, miten suomalainen yleislehdistö kuvasi juutalaiset, on erittäin vähän. Tähän asti näkemys onkin ollut, että suomalaisessa lehdistössä antisemitismi rajoittui äärioikeistolaisiin julkaisuihin. Artikkelini osoittaa kuitenkin, että suomalaisen yleislehdistön suhtautuminen juutalaisiin oli selkeän negatiivista. Antisemitismi oli yleistä ja noudatteli samoja linjoja kuin muualla Euroopassa.
Väitöskirjani kolmas artikkeli tarkastelee maahanmuuttoon liittyviä mediatekstejä. Kun media käyttää sanaa "maahanmuuttaja", se harvoin tarkoittaa valkoista muuttajaa Ruotsista tai Yhdysvalloista. Myös mediatekstien ulkopuolella "maahanmuuttokeskustelu" koskee lähes poikkeuksetta vain tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä. Näitä maahanmuuttajia ei houkutella Suomeen. Heidän kohdallaan käydään läpi mahdollisia uhkia, halutaan "vähentää vetovoimatekijöitä" ja pohditaan, onko heillä "perusteita" tulla maahan. Tarkastelen artikkelissani niitä diskursiivisia valintoja, joita mediassa tehdään, kun puhutaan eri maahanmuuttajaryhmistä. Missä siirtytään pois elämäntarinoista ja ryhdytään puhumaan kustannuksista ja uhasta?
Neljännessä artikkelissa vertaan kahden edellisen artikkelin tuloksia toisiinsa. Yleislehdistö on hyvä peili sille, mitä kunakin aikana pidetään "sopivana" tai "asiallisena" puheena. Eri aikakausien mediasisällöt kertovat, miten "yhteiskuntakelpoinen" rasismi Suomessa on muuttunut viimeisten kahdensadan vuoden aikana.
Väitöstutkimukseni ensimmäinen artikkeli "Puhummeko nyt rasismista?" julkaistiin Media & Viestintä -lehdessä joulukuussa 2020. Artikkeli käsittelee rasismintutkimuksen termejä, joiden väliset merkityserot ovat epäselviä jopa alan asiantuntijoille.
Toinen artikkelini tarkasteli juutalaisaiheista kirjoittelua suomalaisessa yleislehdistössä ennen toista maailmansotaa. Aiemmin tehdyt tutkimukset ovat yleensä tarkastelleet juutalaiskeskustelua yhdistäen aineistossaan eri lähteitä, kuten valtiopäiväkeskusteluja, poliittisia puheenvuoroja, yleislehdissä ilmestyneitä tekstejä, äärioikeistolaisia julkaisuja, uskonnollista kirjallisuutta, kaunokirjallisuutta ja oppikirjoja. Sen sijaan systemaattista tutkimusta siitä, miten suomalainen yleislehdistö kuvasi juutalaiset, on erittäin vähän. Tähän asti näkemys onkin ollut, että suomalaisessa lehdistössä antisemitismi rajoittui äärioikeistolaisiin julkaisuihin. Artikkelini osoittaa kuitenkin, että suomalaisen yleislehdistön suhtautuminen juutalaisiin oli selkeän negatiivista. Antisemitismi oli yleistä ja noudatteli samoja linjoja kuin muualla Euroopassa.
Väitöskirjani kolmas artikkeli tarkastelee maahanmuuttoon liittyviä mediatekstejä. Kun media käyttää sanaa "maahanmuuttaja", se harvoin tarkoittaa valkoista muuttajaa Ruotsista tai Yhdysvalloista. Myös mediatekstien ulkopuolella "maahanmuuttokeskustelu" koskee lähes poikkeuksetta vain tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä. Näitä maahanmuuttajia ei houkutella Suomeen. Heidän kohdallaan käydään läpi mahdollisia uhkia, halutaan "vähentää vetovoimatekijöitä" ja pohditaan, onko heillä "perusteita" tulla maahan. Tarkastelen artikkelissani niitä diskursiivisia valintoja, joita mediassa tehdään, kun puhutaan eri maahanmuuttajaryhmistä. Missä siirtytään pois elämäntarinoista ja ryhdytään puhumaan kustannuksista ja uhasta?
Neljännessä artikkelissa vertaan kahden edellisen artikkelin tuloksia toisiinsa. Yleislehdistö on hyvä peili sille, mitä kunakin aikana pidetään "sopivana" tai "asiallisena" puheena. Eri aikakausien mediasisällöt kertovat, miten "yhteiskuntakelpoinen" rasismi Suomessa on muuttunut viimeisten kahdensadan vuoden aikana.
Tieteenalat
Seurantakohteet
Omat asiasanat
rasismi; media; lehdistö; representointi; vähemmistöt; maahanmuutto; diskurssit
Hankkeet, joissa vastuullinen johtaja
- Suomen lehdistön arveluttavat toiset: 1800–1900-lukujen juutalaisista 2010–2020-lukujen maahanmuuttajiin
- Suomen Kulttuurirahasto
- Väitöstutkimus: "Rasismi Suomessa lehtitekstien valossa : 1800–1900-lukujen kieroista juutalaisista 2000-luvun muslimiterroristeihin"
- Suomen Kulttuurirahasto
- Väitöstutkimus: Kieroista juutalaisista vaarallisiin muslimeihin: suomalaislehtien säädyllinen rasismi ennen ja nyt
- Keski-Suomen rahasto
- Väitöstutkimus: "Rasismi Suomessa lehtitekstien valossa : 1800–1900-lukujen kieroista juutalaisista 2000-luvun muslimiterroristeihin"
- Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö
- Väitöstutkimus: "Rasismi Suomessa lehtitekstien valossa : 1800–1900-lukujen vaihteen kieroista juutalaisista 2000-luvun muslimiterroristeihin"
- Keski-Suomen rahasto
- Väitöstutkimus: "Rasismi Suomessa lehtitekstien valossa : 1800–1900-lukujen vaihteen kieroista juutalaisista 2000-luvun muslimiterroristeihin"
- Keski-Suomen rahasto