Väitöstutkimus: "Rasismi Suomessa lehtitekstien valossa : 1800–1900-lukujen kieroista juutalaisista 2000-luvun muslimiterroristeihin"
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 10 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.08.2021
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2021
Tiivistelmä
Juutalaiset ovat huijareita, loiseläjiä, pahuuden ruumiillistumia, rasvaisia ja vastenmielisiä – ainakin jos on uskominen tekstejä, jotka julkaistiin suomalaisissa lehdissä 1800–1900-lukujen vaihteessa. Tuolloin ei vielä oltu huolissaan lehtitekstien korrektiudesta, ja syrjivä asenteellisuus on avoimesti nähtävillä. Tämän päivän lehtiteksteissä rasismi ei ole näkyvää, mutta se ei tarkoita, ettei sitä olisi. Rasismi on siitä tuhoisaa, että se muuttaa jatkuvasti muotoaan ja piiloutuu näennäisesti korrektin yhteiskunnallisen keskustelun sekaan. Iso osa tuosta keskustelusta käydään medioissa, ja siksi arvossa pidetyt, asialliset mediatekstit antavat hyvän näkymän siihen, millaista on kunkin ajan ”hyväksytty”, ”salonkikelpoinen” rasismi. Euroopassa tämän päivän rasismi pukeutuu usein islamofobian huntuun.
Artikkelimuotoisessa väitöstutkimuksessani kysyn: missä määrin ja millä tavoin lehtitekstit ovat rakentaneet, pitäneet yllä tai vahvistaneet rasistisia asetelmia Suomessa vuosina 1855–1939 ja 2015–2019? Vastaan kysymykseen vertaamalla vuosina 2015–2019 ilmestyneitä, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia käsitelleitä lehtikirjoituksia kirjoituksiin, jotka ilmestyivät vuosien 1855–1939 välillä ja käsittelivät juutalaisia. Uskon, että sata vuotta vanhojen lehtitekstien tuominen nykyisten rinnalle toimii peilinä, joka auttaa havaitsemaan rasistiset sisällöt tämän päivän lehtiteksteissä – ja näyttää, mikä asenteissamme on muuttunut, mikä ei.
Suomalaisen median rasistisia käytäntöjä on tutkittu 1990-luvulta lähtien. Tutkimusten mukaan turvapaikanhakijat, pakolaiset ja maahanmuuttajat on mediateksteissä yleisesti yhdistetty rikoksiin, ongelmiin ja perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. Juha Rekolan mukaan vähemmistöihin liitetään mediassa niin usein erilaisia ongelmia, että vähemmistöt alkavat näyttäytyä ˮongelmaihmisinäˮ. He joko ovat ongelma, heillä on ongelma tai heistä saattaa seurata ongelmia. Lähes 74 prosentissa Rekolan tutkimia lehtiartikkeleita vähemmistöihin liittyi maininta rikoksesta, uhasta tai eturistiriidasta.
1800–1900-lukujen vaihteen suomalaislehtien juutalaisaiheista kirjoittelua on tutkittu hyvin vähän, eikä lehtiteksteistä ole tehty systemaattista sisällönanalyysia, jolla olisi selvitetty, millaisia mielikuvia juutalaisista rakennettiin suomalaisessa lehdistössä ennen toista maailmansotaa.
Artikkelimuotoisessa väitöstutkimuksessani kysyn: missä määrin ja millä tavoin lehtitekstit ovat rakentaneet, pitäneet yllä tai vahvistaneet rasistisia asetelmia Suomessa vuosina 1855–1939 ja 2015–2019? Vastaan kysymykseen vertaamalla vuosina 2015–2019 ilmestyneitä, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia käsitelleitä lehtikirjoituksia kirjoituksiin, jotka ilmestyivät vuosien 1855–1939 välillä ja käsittelivät juutalaisia. Uskon, että sata vuotta vanhojen lehtitekstien tuominen nykyisten rinnalle toimii peilinä, joka auttaa havaitsemaan rasistiset sisällöt tämän päivän lehtiteksteissä – ja näyttää, mikä asenteissamme on muuttunut, mikä ei.
Suomalaisen median rasistisia käytäntöjä on tutkittu 1990-luvulta lähtien. Tutkimusten mukaan turvapaikanhakijat, pakolaiset ja maahanmuuttajat on mediateksteissä yleisesti yhdistetty rikoksiin, ongelmiin ja perusteettomiin turvapaikkahakemuksiin. Juha Rekolan mukaan vähemmistöihin liitetään mediassa niin usein erilaisia ongelmia, että vähemmistöt alkavat näyttäytyä ˮongelmaihmisinäˮ. He joko ovat ongelma, heillä on ongelma tai heistä saattaa seurata ongelmia. Lähes 74 prosentissa Rekolan tutkimia lehtiartikkeleita vähemmistöihin liittyi maininta rikoksesta, uhasta tai eturistiriidasta.
1800–1900-lukujen vaihteen suomalaislehtien juutalaisaiheista kirjoittelua on tutkittu hyvin vähän, eikä lehtiteksteistä ole tehty systemaattista sisällönanalyysia, jolla olisi selvitetty, millaisia mielikuvia juutalaisista rakennettiin suomalaisessa lehdistössä ennen toista maailmansotaa.
