Lasten ja nuorten liikunnan ravitsemuksen merkitys aivojen terveydelle (BrainPANIC)
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: 202200238
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 103 000,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.02.2022
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.03.2025
Tiivistelmä
Lapset ja nuoret viettävät suurimman osan valveillaoloajastaan paikoillaanollen ja vain murto-osa heistä liikkuu
terveytensä kannalta riittävästi. Lapsuudesta nuoruuteen jatkuva runsaan paikoillaanolon vaikutuksista aivojen
ja valtimoiden terveyteen tiedetään vasta varsin vähän. Lisäksi lapset ja nuoret liikkuvat harvoin pitkiä aikoja
yhdellä kertaa ja heidän liikkumisensa on usein intervallityyppistä ja kokonaisaktiivisuus kerrytetään lyhyissä
jaksoissa pitkin päivää. Useimmat aikaisemmat tutkimukset ovat pyrkineet lisäämään yhden liikunta-annokset
lasten ja nuorten päivään. Vaikka se on käytännöllistä, se ei kuitenkaan heijastele lasten ja nuorten
tavanomaista liikkumista ja sen vuoksi näiden tulosten vieminen käytäntöön onkin ollut haastavaa.
Fyysisen passiivisuuden ja liikunnan ohella ravitsemus on keskeinen tekijä lasten ja nuorten aivojen ja
valtimoterveyden kehittymisessä. Siksi onkin huolestuttavaa, että lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein
paljon sokeria ja tyydytteneitä rasvoja. Fyysinen passiivisuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio
voivat yhdessä vaikuttaa lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden terveyteen, mutta tällaisesta kokonaisuudesta
ei ole vielä vahvaa tutkittua näyttöä.
Tässä tutkimuksessa tutkimme 1) liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksiä aivojen ja valtimoiden
terveyteen sekä kognitiivisiin lapsilla ja nuorilla sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmassa, 2) vaikuttaako
paikoillaanolon korvaaminen liikunnalla näihin yhteyksiin ja onko liikunnan kuormittavuudella merkitystä ja 3)
pitkittyneen paikoillaanolon vaikutuksia aivojen ja valtimoiden toimintaan sekä miten määrältään pieni ja koko
päivän kuluessa kerrytetty kohtuukuormitteinen tai rasittava intervallityyppinen liikunta yhden päivän aikana
vaikuttaa näihin muuttujiin.
Tutkimuksen avulla voimme tuottaa uutta tietoa valtimosairauksien ehkäisemiseksi ja aivoterveyden
parantamiseksi nuoruudesta alkaen
terveytensä kannalta riittävästi. Lapsuudesta nuoruuteen jatkuva runsaan paikoillaanolon vaikutuksista aivojen
ja valtimoiden terveyteen tiedetään vasta varsin vähän. Lisäksi lapset ja nuoret liikkuvat harvoin pitkiä aikoja
yhdellä kertaa ja heidän liikkumisensa on usein intervallityyppistä ja kokonaisaktiivisuus kerrytetään lyhyissä
jaksoissa pitkin päivää. Useimmat aikaisemmat tutkimukset ovat pyrkineet lisäämään yhden liikunta-annokset
lasten ja nuorten päivään. Vaikka se on käytännöllistä, se ei kuitenkaan heijastele lasten ja nuorten
tavanomaista liikkumista ja sen vuoksi näiden tulosten vieminen käytäntöön onkin ollut haastavaa.
Fyysisen passiivisuuden ja liikunnan ohella ravitsemus on keskeinen tekijä lasten ja nuorten aivojen ja
valtimoterveyden kehittymisessä. Siksi onkin huolestuttavaa, että lasten ja nuorten ruokavalio sisältää usein
paljon sokeria ja tyydytteneitä rasvoja. Fyysinen passiivisuus, vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio
voivat yhdessä vaikuttaa lasten ja nuorten aivojen ja valtimoiden terveyteen, mutta tällaisesta kokonaisuudesta
ei ole vielä vahvaa tutkittua näyttöä.
Tässä tutkimuksessa tutkimme 1) liikunnan, paikoillaanolon ja ravitsemuksen yhteyksiä aivojen ja valtimoiden
terveyteen sekä kognitiivisiin lapsilla ja nuorilla sekä poikkileikkaus- että pitkittäisasetelmassa, 2) vaikuttaako
paikoillaanolon korvaaminen liikunnalla näihin yhteyksiin ja onko liikunnan kuormittavuudella merkitystä ja 3)
pitkittyneen paikoillaanolon vaikutuksia aivojen ja valtimoiden toimintaan sekä miten määrältään pieni ja koko
päivän kuluessa kerrytetty kohtuukuormitteinen tai rasittava intervallityyppinen liikunta yhden päivän aikana
vaikuttaa näihin muuttujiin.
Tutkimuksen avulla voimme tuottaa uutta tietoa valtimosairauksien ehkäisemiseksi ja aivoterveyden
parantamiseksi nuoruudesta alkaen
Vastuullinen johtaja
Muut hankkeeseen liittyvät henkilöt (JYU)
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Liittyvät julkaisut ja muut tuotokset
- Effects of 2‐year dietary and physical activity intervention on cognition in children : a nonrandomized controlled trial (2023) Naveed, Sehrish; et al.; A1; OA
- Cross-sectional associations between cardiorespiratory fitness and NMR-derived metabolic biomarkers in children : the PANIC study (2022) Haapala, Eero A.; et al.; A1; OA
- Determinants of Cognitive Performance in Children and Adolescents : A Populational Longitudinal Study (2022) Antunes Lima, Rodrigo; et al.; A1; OA
- Is low cardiorespiratory fitness a feature of metabolic syndrome in children and adults? (2022) Haapala, Eero A.; et al.; A1; OA
