Labor migration in the European Union: a comparison of the policy preferences of Finnish, Danish and Swedish parliamentary parties 1995-2018
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 24 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.08.2020
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.07.2021
Tiivistelmä
Väitöskirjassa tarkastelen työperäisen maahanmuuton kipukohtia Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa, keskittyen niiden parlamenttien rooliin työvoiman liikkuvuuden mahdollistajina tai hidastajina ja siihen, miten maiden EU-jäsenyys on näkynyt niissä toimivien puolueiden työperäistä maahanmuuttoa koskevissa linjauksissa. Mitä argumentteihin ja niiden esiintymistiheyteen liittyviä eroja ja yhtäläisyyksiä löytyy maiden ja sisarpuolueiden väliltä? Työssä analysoin parlamenttien täysistuntodebatteja ja muita niiden tuottamia aineistoja vertailevan historiantutkimuksen ja wodakilaisen diskurssianalyysin keinoin.
Tutkimus koostuu neljästä englanninkielisestä artikkelista, joissa maita vertaillaan sekä toteutuneiden poliittisten päätösten että niiden puoluekenttien ilmaisemien näkökulmien suhteen. Artikkeleissa pureudun unionin itälaajentumisen aikaan säädettyihin siirtymäaikoihin, työvoiman saatavuusharkintaan, lähetettyjen työntekijöiden asemaan sekä EU-jäsenyyden ja työperäisen maahanmuuton suhteeseen.
Työn kautta luodaan ymmärrystä siitä, miksi joissain Pohjoismaissa on työperäisen maahanmuuton osalta päädytty tiettyihin linjoihin, kun taas toiset ovat samankaltaisista institutionaalisista ja kulttuurisista lähtökohdista huolimatta valinneet eri lähestymistavan. Ymmärtääksemme paremmin työvoiman liikkuvuudesta ja väestön vanhenemisesta käytäviä, usein monimutkaisia keskusteluja, tulee meidän hahmottaa, millaista historiallista taustaa vasten nykyiset linjaukset ovat rakentuneet.
Tutkimus koostuu neljästä englanninkielisestä artikkelista, joissa maita vertaillaan sekä toteutuneiden poliittisten päätösten että niiden puoluekenttien ilmaisemien näkökulmien suhteen. Artikkeleissa pureudun unionin itälaajentumisen aikaan säädettyihin siirtymäaikoihin, työvoiman saatavuusharkintaan, lähetettyjen työntekijöiden asemaan sekä EU-jäsenyyden ja työperäisen maahanmuuton suhteeseen.
Työn kautta luodaan ymmärrystä siitä, miksi joissain Pohjoismaissa on työperäisen maahanmuuton osalta päädytty tiettyihin linjoihin, kun taas toiset ovat samankaltaisista institutionaalisista ja kulttuurisista lähtökohdista huolimatta valinneet eri lähestymistavan. Ymmärtääksemme paremmin työvoiman liikkuvuudesta ja väestön vanhenemisesta käytäviä, usein monimutkaisia keskusteluja, tulee meidän hahmottaa, millaista historiallista taustaa vasten nykyiset linjaukset ovat rakentuneet.
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Profiloitumisalue: Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well
