A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Kielikysymyksiä ja urkintaa : Sortavalan seminaari venäläistämistoimien kohteena (2023)


Ylikotila, A.-K. (2023). Kielikysymyksiä ja urkintaa : Sortavalan seminaari venäläistämistoimien kohteena. J@rgonia, 21(41), 81-112. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284168


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatYlikotila, Anna-Kaisa

Lehti tai sarjaJ@rgonia

eISSN1459-305X

Julkaisuvuosi2023

Volyymi21

Lehden numero41

Artikkelin sivunumerot81-112

KustantajaHistorian ja etnologian laitoksen tutkijat ry

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

Pysyvä verkko-osoitehttp://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202306284168

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX)https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88569


Tiivistelmä

Artikkelissa tarkastellaan Sortavalan seminaarin toimintaan Suomen ollessa venäläisen vallan alla vuosina 1880–1917. Erityisesti työssä keskitytään venäläistämiskausien aikaan eli vuosiin 1899–1905 ja 1908–1917 ja siihen, miten ne vaikuttivat seminaarin toimintaan. Artikkeli selvittää, oliko Venäjän luomaa uhkaa havaittavissa Sortavalan seminaarin arjessa ja missä määrin se käytännössä näkyi. Tähän etsitään vastausta kysymällä, kuinka usein Venäjään liittyviä asioita käsiteltiin opettajakokouksissa ja kärjistyivätkö mahdolliset ongelmat nimenomaan venäläistämiskausien aikaan. Lisäksi selvitetään, miten Venäjän mahdolliseen uhkaan käytännössä suhtauduttiin seminaarin opettajien ja oppilaiden keskuudessa. Lähteinä käytetään Sortavalan seminaarin alkuperäisaineistoa, joka on kerätty käyttäen seminaarin opettajakunnan pöytäkirjoja sekä seminaarin matrikkeleita. Lisäksi täydentävänä aineistona hyödynnetään viranomaislähteitä kuten kenraalikuvernöörin asiakirjoja niiden käsitellessä Sortavalan seminaariin liittyviä asioita. Menetelmällisesti tutkimuksessa käytetään teemoittelua, jonka avulla aineisto on jäsennelty ja jonka pohjalta siitä on muodostettu aihekokonaisuuksia. Aineiston pohjalta muodostetut teemat ohjaavat artikkelin rakennetta eli yksi teema muodostaa aina tietyn alaluvun. Työn teoreettisessa keskiössä on nationalismi, jolla tarkoitetaan suomalaissivistyneistön kansallisromanttista käsitystä isänmaahan identifioitumisesta. Nationalistinen käsitys isänmaasta ohjasi myös koulutuksen arvomaailmaa 1800-luvulta lähtien. Artikkelissa osoitetaan, kuinka merkittävästi venäläistämiskaudet vaikuttivat Sortavalan seminaariin sekä toisaalta sen, kuinka seminaarissa pyrittiin erilaisin keinoin torjumaan venäläistämistoimet.


YSO-asiasanathistoriapoliittinen historiaopettajankoulutusitsenäistyminen (valtiot)nationalismigeopolitiikka

Vapaat asiasanatSuomi; koulutuksen historia


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointiKyllä

Raportointivuosi2023

JUFO-taso1


Viimeisin päivitys 2024-15-05 klo 13:15