D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti taikka -selvitys
Työajan lyhentämisen työpaikkatason interventiot ja kokeilut : kirjallisuuskatsaus (2023)
Workplace-level interventions and trials to reduce working time : a scoping review
Karhula, K., Anttila, T., Vanttola, P., & Härmä, M. (2023). Työajan lyhentämisen työpaikkatason interventiot ja kokeilut : kirjallisuuskatsaus. Työterveyslaitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-129-1
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Karhula, Kati; Anttila, Timo; Vanttola, Päivi; Härmä, Mikko
eISBN: 978-952-391-129-1
Julkaisuvuosi: 2023
Kirjan kokonaissivumäärä: 38
Kustantaja: Työterveyslaitos
Kustannuspaikka: Helsinki
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
Pysyvä verkko-osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-129-1
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Lisätietoja: Julkaistu myös englanninkielisenä: ISBN 978-952-391-145-1 (PDF)
Tiivistelmä
Työajan lyhentämisen vaikutukset työhyvinvointiin ja tuottavuuteen ovat herättäneet paljon keskustelua. Vaikka työaikaa voidaan lyhentää monin tavoin, ovat lyhentämisen vaihtoehdot ja vaikutukset erilaisia eri toimialoilla. Lyhennetty työviikko voi sopia hyvin esimerkiksi osatyökykyisille tai ikääntyville työntekijöille, mistä työpaikoilla voidaan sopia yksilötasolla nykyisinkin. Sen sijaan työpaikkatason työaikojen lyhentämiskokeiluja ei ole tieteellisesti raportoitu Suomessa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Tämän kartoittavan katsauksen (scoping review) tavoitteena oli selvittää työpaikkatason työajan lyhentämiskokeilujen vaikutuksia työntekijöiden terveyteen, työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Neljän tietokannan ja täydentävän tiedonhaun avulla löysimme yhteensä 109 viitettä, jotka soveltuivat ennalta määriteltyihin sisäänottokriteereihin: originaalijulkaisu työajan lyhentämisen työpaikkatason kokeilusta, julkaistu suomeksi, englanniksi, ruotsiksi tai saksaksi ja julkaisun kokoteksti saatavilla. Lähteistä tulososiossa käsitellään kymmenen vertaisarvioitua määrällistä ja neljä laadullista tutkimusta työajan lyhentämisestä, sekä yhdeksän raportoitua, mutta vertaisarvioimatonta työajan lyhentämiskokeilua. Tulokset on taulukoitu ja yhdistetty narratiivisesti. Tulosten mukaan lyhennetty työaika oli pääsääntöisesti yhteydessä parempaan työtyytyväisyyteen, mutta myös kokemukset työajan tiivistymisestä olivat yleisiä. Työajan lyhentäminen 20–25 prosenttia täydellä palkalla paransi koettua unen laatua, osin myös unen pituutta, sekä paransi työn ja muun elämän yhteensovittamista ja vähensi työhön liittyviä tuki- ja liikuntaelinoireita. Sairauspoissaolojen osalta tutkimuksia on vähän ja tulokset ovat ristiriitaisia. Joissakin kokeiluissa työajan lyhentäminen ilman tuottavuuden laskua oli mahdollista, mutta myös tuottavuustutkimuksia on vielä vähän. Työajan lyhentämisen kokeilujen tuottaman tiedon hyödynnettävyyttä rajoittaa se, että kokeiluihin osallistuneiden työntekijöiden määrä on ollut melko alhainen ja käytetyissä tutkimusasetelmissa ja -menetelmissä on ollut useita heikkouksia, kuten yritysten tai organisaatioiden valikoituminen, lyhyt seuranta-aika ja vertailuryhmän puuttuminen. Lyhennetyn työajan hyvinvointi-, terveys- ja talousvaikutusten selvittäminen edellyttäisi kontrolloitua seurantatutkimusta riittävän suurella ja edustavalla otoksella, ja laaja-alaisten, myös työn tuottavuuteen kohdistuvien seurantamittareiden käyttöä.
YSO-asiasanat: työaika; lyhennys; interventio; kokeilu; vaikutukset; työhyvinvointi; työkyky; työterveys; tuottavuus; kirjallisuuskatsaukset
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
VIRTA-lähetysvuosi: 2023
