A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Osallisuuden valokeiloja ja katveita suomalaislukioissa (2023)


Hiljanen, M., Räikkönen, E., & Rautiainen, M. (2023). Osallisuuden valokeiloja ja katveita suomalaislukioissa. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti : NMI-bulletin, 33(4), 6-26.


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatHiljanen, Mikko; Räikkönen, Eija; Rautiainen, Matti

Lehti tai sarjaOppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti : NMI-bulletin

ISSN2342-9046

Julkaisuvuosi2023

Volyymi33

Lehden numero4

Artikkelin sivunumerot6-26

KustantajaNiilo Mäki Instituutti

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

Julkaisun avoin saatavuusEi avoin

Julkaisukanavan avoin saatavuusViivästetysti avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX)https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93463

LisätietojaTutkimukset
Artikkeli avautuu kustantajan palvelussa noin kahden vuoden kuluttua julkaisemisesta.


Tiivistelmä

Artikkelissa tarkastellaan suomalaislukioita, lukiolaisten taustatekijöitä sekä heidän osallisuuttaan ja tietojaan omien sekä yhteisten asioiden hoitamisesta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaiset opiskelijat (sukupuoli, vuosikurssi, kieli ja äidin koulutustaso), missä päin Suomea ja millaisissa lukioissa (oppilasmäärä, sisäänpääsypistemäärä lukioon ja lukion menestyminen ylioppilaskirjoituksissa) kokevat suurinta osallisuutta ja tietävät parhaiten, miten hoitaa omia ja yhteisiä asioita. Artikkelin tulokset perustuvat keväällä 2019 tehtyyn lukiolaiskyselyyn, jossa kerättiin taustatekijöiden lisäksi tietoa lukioiden demokratiakasvatuksen tilasta sekä opiskelijoiden osallisuudesta lukioissa sekä yhteiskunnassa laajemmin. Kyselyyn vastasi 3 476 opiskelijaa ympäri Suomen. Lisäksi aineistona on käytetty Opetushallinnon (Vipunen, 2019) tarjoamia tietoja lukioiden koosta, sisäänpääsyrajoista sekä ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä. Kaikkiaan osallisuus ja tiedot vaikuttamisesta olivat korkealla tasolla. Opiskelijan taustatekijöistä ruotsinkielisyys kytkeytyi myönteisempään osallisuuden kokemukseen kuin suomenkielisyys ja sukupuoli erotteli tietojen osalta: miesopiskelijoilla oli naisopiskelijoita paremmat tiedot yhteisiin asioihin vaikuttamisesta. Lukiokohtaisista tekijöistä sijainnilla ja ylioppilaskokeiden kokonaismenestyksellä oli merkitystä sekä osallisuuden kokemisessa että tietojen määrässä. Itäsuomalaisissa lukioissa ja toisaalta keskimääräistä paremmin ylioppilaskirjoituksissa menestyneissä lukioissa opiskelijat kokivat olevansa muita enemmän osallisia päätöksentekoon ja heillä on muita paremmat tiedot vaikuttamisesta. Äidin koulutustasolla, lukion koolla tai sisäänpääsyrajalla ei ollut merkitystä.


YSO-asiasanatlukiotoimintakulttuurikouludemokratialukiolaisetvaikuttaminenosallisuustasa-arvotaustatekijätkoulutuspolitiikka


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointiKyllä

Raportointivuosi2023

Alustava JUFO-taso1


Viimeisin päivitys 2024-30-04 klo 17:36