G5 Artikkeliväitöskirja
Physical activity patterns from adolescence to young adulthood : their characteristics and relationship with cardiometabolic health (2024)
Liikkumisen muutos ja pysyvyys nuoruudesta nuoreen aikuisuuteen: selittävät tekijät ja yhteydet kardiometabolisiin riskitekijöihin

Aira, T. (2024). Physical activity patterns from adolescence to young adulthood : their characteristics and relationship with cardiometabolic health [Doctoral dissertation]. University of Jyväskylä. JYU Dissertations, 790. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0178-4

JYU-tekijät tai -toimittajat

Aira, Tuula

Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Aira, Tuula

eISBN: 978-952-86-0178-4

Lehti tai sarja: JYU Dissertations

eISSN: 2489-9003

Julkaisuvuosi: 2024

Sarjan numero: 790

Kirjan kokonaissivumäärä: 1 verkkoaineisto (115 sivua, 35 sivua useina numerointijaksoina, 3 numeroimatonta sivua)

Kustantaja: University of Jyväskylä

Kustannuspaikka: Jyväskylä

Julkaisumaa: Suomi

Julkaisun kieli: englanti

Pysyvä verkko-osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0178-4

Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava

Tiivistelmä

Fyysinen aktiivisuus vähenee nuoruuden ja nuoren aikuisuuden välillä. Kaikkien liikkuminen ei kuitenkaan vähene, vaan osa nuorista säilyttää aktiivisuustasonsa ennallaan ja osa lisää liikkumistaan. Liikkumisen muutosta ja pysyvyyttä selittävät tekijät voivat olla erilaisia. Liikkumisen muutos saattaa heijastua myös sydän- ja verisuonisairauksien sekä tyypin 2 diabeteksen riskitekijöihin. Tutkimuksessa selvitettiin, miten terveyskäyttäytyminen, demografiset ja psykososiaaliset tekijät, liikkumisen muodot ja paikallaanolo ovat yhteydessä liikkumiskäyttäytymisen muutokseen (liikkumisen muutosryhmään kuulumiseen) ikävuosien 15 ja 19 välillä. Lisäksi tutkittiin kardiometabolisten riskitekijöiden kehittymistä liikkumisen muutosryhmissä. Tutkimuksen aineisto muodostui 254 suomalaisen nuoren liikemittaustiedoista, kyselylomakevastauksista sekä laboratoriomittauksista, jotka kerättiin osana seurantatutkimusta nuorten ollessa 15 ja 19 vuoden ikäisiä. Liikkumisen muutosryhmät muodostettiin aineistolähtöisesti. Aineistosta muodostui kaksi vähenevän aktiivisuuden ryhmää ja aiemman aktiivisuustasonsa säilyttävien ryhmät (aktiivisuuden säilyttäjät ja läpi nuoruuden vähän liikkuvat) sekä pieni liikkumista lisäävien joukko. Liikuntaseuraosallistuminen oli yhteydessä aktiivisuuden säilymiseen, kun taas passiivisesti kuljetut koulu-, opiskelu- ja työmatkat sekä nuorena että nuorena aikuisena olivat yleisempiä vähän liikkuvilla. Keskusteluvaikeudet isän kanssa sekä vähäisempi vihannesten ja hedelmien käyttö olivat yhteydessä vähäisenä säilyvään liikkumiseen sekä liikkumisen vähenemiseen alhaiselle tasolle. Jälkimmäisessä ryhmässä myös tupakointi nuorena aikuisena oli tyypillisempää. Liikkumisen lisääjien verenpaine laski seurannan aikana, kun taas painoindeksi, insuliini-, glukoosi- ja HDL-kolesterolipitoisuudet kehittyivät epäedulliseen suuntaan liikkumista vähentävissä ryhmissä. Liikkumisen väheneminen on yhteydessä epäedullisiin muutoksiin kardiometabolisissa riskitekijöissä jo nuorena. Liikuntaseuraosallistuminen tukee aktiivisuuden säilymistä. Terveyden edistäminen, joka ei suoraan liity liikkumiseen, kuten isien ja nuorten vuorovaikutuksen tukeminen, tulisi nähdä mahdollisuutena edistää liikkumista.

YSO-asiasanat: fyysinen aktiivisuus; terveyskäyttäytyminen; muutos; nuoret; nuoret aikuiset; riskitekijät; terveys; psykososiaaliset tekijät; urheilu- ja liikuntaseurat; väitöskirjat