Information processing in depression - the impact of vegetative and affective symptoms
Main funder
Funder's project number: 00220439
Funds granted by main funder (€)
- 26 000,00
Project timetable
Project start date: 01/04/2022
Project end date: 31/03/2024
Summary
Tiedonkäsittely masennuksessa - vegetatiivisten ja affektiivisten oireiden merkitys
Masennusoireyhtymä on heterogeeninen sairaus, johon voi sisältyä erilaisia oireita siitäkin huolimatta, että masennusoireyhtymän ydinoireet ovat aina samat. Masennusoireyhtymä ei todennäköisesti ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan ryhmä erilaisia sairauksia, joiden erottelu perustuu erilaisiin oireprofiileihin. Hoitojen tehostamisen kannalta on ensiarvoista, että masennuksen alaryhmät pystytään tunnistamaan ja kehittämään erilaisille oireprofiileille täsmähoitoja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aivojen tiedonkäsittelyä tutkimalla hermostollisia merkkejä, jotka voivat tulevaisuudessa auttaa masennuksen diagnosoinnin tarkentamisessa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko masennusta sairastavilla henkilöillä aivojen herätevasteet ääniin, tuntoärsykkeisiin ja/tai kasvokuviin sekä interoseptiivinen (elimistön sisäisten tilojen aistimiseen liittyvä) tarkkuus erilaisia riippuen heidän oireprofiilistaan (affektiiviset vs. vegetatiiviset oireet). Aivovasteita mitataan elektroenkefalogrammilla (EEG) ja interoseptiivista tarkkuutta sydämen sykkeen arviointitehtävällä.
Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä (artikkeli jo julkaistu Journal of Psychophysiology -lehdessä) selvitettiin somatosensoristen ja auditiivisten aivovasteiden suhdetta sekä aivovasteiden yhteyttä interoseptiiviseen tarkkuuteen terveillä tutkittavilla ilman vertailua masennusta sairastaviin. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin, erottelevatko aivovasteet ääniin masentuneita ja terveitä. Aiheesta tehtiin katsausartikkeli (lähetetty lehteen arvioitavaksi), jossa kootaan yhteen aikaisempia tutkimustuloksia. Kolmannessa osatutkimuksessa kysytään, erottelevatko aivovasteet ääniin, tuntoärsykkeisiin ja kasvokuviin sekä interoseptiivinen tarkkuus masentuneita ja terveitä tutkittavia, ja ovatko masentuneilla henkilöillä aivovasteet ja interoseptiivinen tarkkuus erilaisia riippuen heidän oireprofiilistaan (affektiiviset vs. vegetatiiviset oireet).
Osatutkimuksiin I ja III tutkittavat rekrytoidaan Keski-Suomen Keskussairaalan ja YTHS:n potilaiden joukosta. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat masennusta (diagnoosit F32, F33 ja F34.1) sairastavat 18–60-vuotiaat henkilöt. Verrokkeina ovat ikä- ja sukupuolivakioidut ei-masentuneet henkilöt. Kumpaankin ryhmään rekrytoidaan vähintään 40 tutkittavaa.
Katsausartikkelin (osatutkimus 2) aineiston muodostavat aikaisemmat alkuperäistutkimusartikkelit, jotka on haettu systemaattisesti Pubmed- tietokannasta hakusanoilla (‘depression’ or ‘depressive’ or ‘depressed’) and (‘P300’ or ‘P3’ or ‘P3a’ or ‘P3b’ or ‘novelty P3’ or ‘mismatch negativity’ or ‘MMN’ or ‘loudness dependence’ or ‘LDAEP’ or ‘intensity dependence’ or ‘IDAEP’). Saaduista hakutuloksista on valittu kaikki artikkelit, joissa tutkitaan, onko auditiivisissa aivovasteissa eroa masennusta sairastavien tutkittavien ja terveiden verrokkien välillä.
Väitöskirjatutkimus tuottaa tietoa aivojen tiedonkäsittelystä terveillä ja masennusta sairastavilla henkilöillä sekä tiedonkäsittelyn muutosten yhteydestä vegetatiivisiin ja affektiivisiin masennusoireisiin. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä masennuksen hermostollisesta perustasta, mikä on tärkeää masennusdiagnosoinnin tarkentamisessa ja masennuksen hoitojen kehittämisessä. Tulevaisuudessa aivovasteita saatetaan voida käyttää ns. biomarkkereina. Ne olisivat täsmällisempiä ja herkempiä mittareita kuin tällä hetkellä masennuksen diagnosoinnissa käytettävät menetelmät.
Masennusoireyhtymä on heterogeeninen sairaus, johon voi sisältyä erilaisia oireita siitäkin huolimatta, että masennusoireyhtymän ydinoireet ovat aina samat. Masennusoireyhtymä ei todennäköisesti ole yksi yhtenäinen sairaus, vaan ryhmä erilaisia sairauksia, joiden erottelu perustuu erilaisiin oireprofiileihin. Hoitojen tehostamisen kannalta on ensiarvoista, että masennuksen alaryhmät pystytään tunnistamaan ja kehittämään erilaisille oireprofiileille täsmähoitoja. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan aivojen tiedonkäsittelyä tutkimalla hermostollisia merkkejä, jotka voivat tulevaisuudessa auttaa masennuksen diagnosoinnin tarkentamisessa.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, ovatko masennusta sairastavilla henkilöillä aivojen herätevasteet ääniin, tuntoärsykkeisiin ja/tai kasvokuviin sekä interoseptiivinen (elimistön sisäisten tilojen aistimiseen liittyvä) tarkkuus erilaisia riippuen heidän oireprofiilistaan (affektiiviset vs. vegetatiiviset oireet). Aivovasteita mitataan elektroenkefalogrammilla (EEG) ja interoseptiivista tarkkuutta sydämen sykkeen arviointitehtävällä.
Väitöskirja koostuu kolmesta osatutkimuksesta. Ensimmäisessä (artikkeli jo julkaistu Journal of Psychophysiology -lehdessä) selvitettiin somatosensoristen ja auditiivisten aivovasteiden suhdetta sekä aivovasteiden yhteyttä interoseptiiviseen tarkkuuteen terveillä tutkittavilla ilman vertailua masennusta sairastaviin. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin, erottelevatko aivovasteet ääniin masentuneita ja terveitä. Aiheesta tehtiin katsausartikkeli (lähetetty lehteen arvioitavaksi), jossa kootaan yhteen aikaisempia tutkimustuloksia. Kolmannessa osatutkimuksessa kysytään, erottelevatko aivovasteet ääniin, tuntoärsykkeisiin ja kasvokuviin sekä interoseptiivinen tarkkuus masentuneita ja terveitä tutkittavia, ja ovatko masentuneilla henkilöillä aivovasteet ja interoseptiivinen tarkkuus erilaisia riippuen heidän oireprofiilistaan (affektiiviset vs. vegetatiiviset oireet).
Osatutkimuksiin I ja III tutkittavat rekrytoidaan Keski-Suomen Keskussairaalan ja YTHS:n potilaiden joukosta. Tutkimuksen kohdejoukkona ovat masennusta (diagnoosit F32, F33 ja F34.1) sairastavat 18–60-vuotiaat henkilöt. Verrokkeina ovat ikä- ja sukupuolivakioidut ei-masentuneet henkilöt. Kumpaankin ryhmään rekrytoidaan vähintään 40 tutkittavaa.
Katsausartikkelin (osatutkimus 2) aineiston muodostavat aikaisemmat alkuperäistutkimusartikkelit, jotka on haettu systemaattisesti Pubmed- tietokannasta hakusanoilla (‘depression’ or ‘depressive’ or ‘depressed’) and (‘P300’ or ‘P3’ or ‘P3a’ or ‘P3b’ or ‘novelty P3’ or ‘mismatch negativity’ or ‘MMN’ or ‘loudness dependence’ or ‘LDAEP’ or ‘intensity dependence’ or ‘IDAEP’). Saaduista hakutuloksista on valittu kaikki artikkelit, joissa tutkitaan, onko auditiivisissa aivovasteissa eroa masennusta sairastavien tutkittavien ja terveiden verrokkien välillä.
Väitöskirjatutkimus tuottaa tietoa aivojen tiedonkäsittelystä terveillä ja masennusta sairastavilla henkilöillä sekä tiedonkäsittelyn muutosten yhteydestä vegetatiivisiin ja affektiivisiin masennusoireisiin. Tutkimuksen tulokset lisäävät ymmärrystä masennuksen hermostollisesta perustasta, mikä on tärkeää masennusdiagnosoinnin tarkentamisessa ja masennuksen hoitojen kehittämisessä. Tulevaisuudessa aivovasteita saatetaan voida käyttää ns. biomarkkereina. Ne olisivat täsmällisempiä ja herkempiä mittareita kuin tällä hetkellä masennuksen diagnosoinnissa käytettävät menetelmät.
Principal Investigator
Primary responsible unit
Free keywords
Aivojen herätevasteet; aistitiedon käsittely; interoseptio; masennus
