Työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävät palvelut, niiden vaikuttavuus ja merkityksellisyys (Työttömien työkyky)
Päärahoittaja
Rahoittajan antama koodi/diaarinumero: Kela 14/26/2023
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 14 950,00
Rahoitusohjelma
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.08.2023
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.12.2024
Tiivistelmä
Työttömien palveluja uudistetaan parhaillaan, kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa ja TE-palvelut ovat siirtymässä kuntien vastuulle. Tässä murrosvaiheessa ammattilaisilta vaaditaan uudenlaista osaamista, monialaista ja moniammatillista yhteistyötä sekä kokonaiskäsitystä työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävistä palveluista.
Työllistymisen edistämisessä tulisi Kelan strategian mukaisesti painottaa luottamusta asiakkaaseen ja asiakkaiden tarpeiden yhä syvällisempää ymmärtämistä sekä tarjottavien palvelujen luotettavuutta, ja vaikuttavuutta sekä yhteistyökykyä eri tarjoavien toimijoiden ja palvelujen kanssa (esim. työllistymisen tuki, terveyden ja kuntoutumisen edistäminen). Työttömien työ- ja toimintakyvyn edistäminen on yksi keskeinen työllistymistä edistävä toimenpide. Työttömille kohdennettuja työllistymistä edistäviä palveluja ja toimintamalleja on toteutettu kansainvälisesti eri sektoreilla ja toimijoiden välisinä yhteispalveluina. Palvelujen vaikuttavuudesta työ- ja toimintakykyyn sekä työllistymiseen on vielä niukasti tietoa. Aiheesta tarvitaan tiivistettyä tietoa, jota täydennetään asiantuntijahaastatteluin. Keskeistä on tuottaa tietoa palvelujen vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä työttömille, jotta toimintamallit ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestäviä.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tiivistettyä tietoa työkykyä ja työllistymistä edistävistä palveluista ja niiden vaikuttavuudesta sekä kuvailla palvelujen merkityksellisyyttä työttömille. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää työttömien työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä edistävien palvelujen kehittämisessä.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
1)Millaisia työkykyä ja työllistymistä tukevia ja edistäviä malleja on kehitetty työttömänä olevien henkilöiden työkyvyn seurantaan ja tukemiseen tai sovellettu käytäntöön eri maissa työttömille? (Kartoittava katsaus)
2) Mikä on työttömien työkykyä tukevien ja työllistymistä edistävien palveluiden vaikutus ja vaikuttavuus työllistymiseen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä? (Vaikuttavuuskatsaus)
3) Millaisia kokemuksia asiantuntijoilla (ml. työttömät) on työttömien työkykyä edistävistä palveluista niiden merkityksellisyydestä työllistymiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä osallisuuteen ja osallistumiseen? (Haastattelututkimus)
Tutkimusmenetelminä käytetään kartoittavaa katsausta ja vaikuttavuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukset toteutetaan järjestelmällisen katsauksen periaattein (JBI, 2020). Kartoittavan katsauksen aineisto koostuu alkuperäistutkimuksista, katsauksista, ja lisäksi siihen hyväksytään aineistoksi laajasti eri julkaisuja, jotka täyttävät sisäänottokriteerit. Kartoittavan katsauksen aineisto analysoidaan teemoitelemalla työkykyä ja työllistymistä tukevien ja edistävien mallien keskeiset tekijät huomioiden. Vaikuttavuuskatsauksen aineistot analysoidaan kuvaillen sekä meta-analyysilla.Tutkimuksessa toteutetaan laadullinen teemahaastattelu, jonka kohdejoukon muodostavat työttömät sekä työttömien kanssa toimivat asiantuntijat, kuten työvoimaviranomaiset ja työvoimakoulutuksesta vastaavat henkilöt sekä työttömien kanssa toimivat sosiaali- terveys- ja kuntoutuksen ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat (kuten Työttömien Keskusjärjestö ry:n toimijat). Haastattelujen aineistot analysoidaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimus vastaa suoraan yhteiskunnalliseen tarpeeseen, sillä työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävät palvelut ovat muutoksessa työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen, vaikuttavuuskatsauksen sekä haastatteluiden tulokset täydentävät toisiaan ja laajentavat ymmärrystä käsiteltävästä ilmiöstä. Tuloksia voidaan hyödyntää ammattilaisten osaamisen ja palvelujen kehittämisessä. Tulokset tuottavat ratkaisuja, kun pohditaan kuinka sosiaaliturvaa, kuntoutus- ja työllisyyspalveluita yhteensovitetaan asiakaslähtöisesti.
Työllistymisen edistämisessä tulisi Kelan strategian mukaisesti painottaa luottamusta asiakkaaseen ja asiakkaiden tarpeiden yhä syvällisempää ymmärtämistä sekä tarjottavien palvelujen luotettavuutta, ja vaikuttavuutta sekä yhteistyökykyä eri tarjoavien toimijoiden ja palvelujen kanssa (esim. työllistymisen tuki, terveyden ja kuntoutumisen edistäminen). Työttömien työ- ja toimintakyvyn edistäminen on yksi keskeinen työllistymistä edistävä toimenpide. Työttömille kohdennettuja työllistymistä edistäviä palveluja ja toimintamalleja on toteutettu kansainvälisesti eri sektoreilla ja toimijoiden välisinä yhteispalveluina. Palvelujen vaikuttavuudesta työ- ja toimintakykyyn sekä työllistymiseen on vielä niukasti tietoa. Aiheesta tarvitaan tiivistettyä tietoa, jota täydennetään asiantuntijahaastatteluin. Keskeistä on tuottaa tietoa palvelujen vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä työttömille, jotta toimintamallit ovat sosiaalisesti, taloudellisesti ja eettisesti kestäviä.
Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tiivistettyä tietoa työkykyä ja työllistymistä edistävistä palveluista ja niiden vaikuttavuudesta sekä kuvailla palvelujen merkityksellisyyttä työttömille. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää työttömien työ- ja toimintakykyä sekä työllistymistä edistävien palvelujen kehittämisessä.
Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:
1)Millaisia työkykyä ja työllistymistä tukevia ja edistäviä malleja on kehitetty työttömänä olevien henkilöiden työkyvyn seurantaan ja tukemiseen tai sovellettu käytäntöön eri maissa työttömille? (Kartoittava katsaus)
2) Mikä on työttömien työkykyä tukevien ja työllistymistä edistävien palveluiden vaikutus ja vaikuttavuus työllistymiseen sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä? (Vaikuttavuuskatsaus)
3) Millaisia kokemuksia asiantuntijoilla (ml. työttömät) on työttömien työkykyä edistävistä palveluista niiden merkityksellisyydestä työllistymiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä osallisuuteen ja osallistumiseen? (Haastattelututkimus)
Tutkimusmenetelminä käytetään kartoittavaa katsausta ja vaikuttavuuskatsausta. Kirjallisuuskatsaukset toteutetaan järjestelmällisen katsauksen periaattein (JBI, 2020). Kartoittavan katsauksen aineisto koostuu alkuperäistutkimuksista, katsauksista, ja lisäksi siihen hyväksytään aineistoksi laajasti eri julkaisuja, jotka täyttävät sisäänottokriteerit. Kartoittavan katsauksen aineisto analysoidaan teemoitelemalla työkykyä ja työllistymistä tukevien ja edistävien mallien keskeiset tekijät huomioiden. Vaikuttavuuskatsauksen aineistot analysoidaan kuvaillen sekä meta-analyysilla.Tutkimuksessa toteutetaan laadullinen teemahaastattelu, jonka kohdejoukon muodostavat työttömät sekä työttömien kanssa toimivat asiantuntijat, kuten työvoimaviranomaiset ja työvoimakoulutuksesta vastaavat henkilöt sekä työttömien kanssa toimivat sosiaali- terveys- ja kuntoutuksen ammattilaiset ja kolmannen sektorin toimijat (kuten Työttömien Keskusjärjestö ry:n toimijat). Haastattelujen aineistot analysoidaan aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tutkimus vastaa suoraan yhteiskunnalliseen tarpeeseen, sillä työttömien työkykyä ja työllistymistä edistävät palvelut ovat muutoksessa työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen, vaikuttavuuskatsauksen sekä haastatteluiden tulokset täydentävät toisiaan ja laajentavat ymmärrystä käsiteltävästä ilmiöstä. Tuloksia voidaan hyödyntää ammattilaisten osaamisen ja palvelujen kehittämisessä. Tulokset tuottavat ratkaisuja, kun pohditaan kuinka sosiaaliturvaa, kuntoutus- ja työllisyyspalveluita yhteensovitetaan asiakaslähtöisesti.
