A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Itsenäinen osaamisalue vai kaikkien taitojen äiti : reflektiivisyyden merkitys opettajan osaamiselle (2023)


Körkkö, M., & Ketonen, L. (2023). Itsenäinen osaamisalue vai kaikkien taitojen äiti : reflektiivisyyden merkitys opettajan osaamiselle. Kasvatus ja aika, 17(1), 184-202. https://doi.org/10.33350/ka.116947


JYU-tekijät tai -toimittajat


Julkaisun tiedot

Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajatKörkkö, Minna; Ketonen, Laura

Lehti tai sarjaKasvatus ja aika

eISSN1797-2299

Julkaisuvuosi2023

Ilmestymispäivä21.03.2023

Volyymi17

Lehden numero1

Artikkelin sivunumerot184-202

KustantajaSuomen kouluhistoriallinen seura

JulkaisumaaSuomi

Julkaisun kielisuomi

DOIhttps://doi.org/10.33350/ka.116947

Julkaisun avoin saatavuusAvoimesti saatavilla

Julkaisukanavan avoin saatavuusKokonaan avoin julkaisukanava

Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX)https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86142


Tiivistelmä

Reflektio on keskeinen opettajan oppimisen edesauttaja. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on havaintomme, että opettajankoulutuksessa reflektiota tarkastellaan usein pelkkänä ammatillisen kehittymisen välineenä, jonka avulla opettaja kehittää työtään ja itseään opettajana. Määritelmä ei kuitenkaan anna tarkkaa kuvaa siitä, kuinka reflektio kytkeytyy opettajan laaja-alaiseen osaamiseen ja miten reflektiotaito kehittyy osana osaamista. Artikkelissamme käsittelemme reflektiivisyyttä tarkastelemalla moniulotteista opettajan osaamisen prosessimallia (MAP). Tavoitteena on tutkia reflektion suhdetta MAP-mallin opettajan osaamisalueisiin. Analyysissa tarkastelemme MAP-mallin perustana olevaa kirjallisuutta kahden reflektiomallin näkökulmasta: Mezirowin transformatiivisen oppimisen teorian sekä Korthagenin holistisen lähestymistavan. Tutkimustulostemme mukaan reflektio kytkeytyy opettajan kaikkiin osaamisalueisiin tilannesidonnaisten taitojen (havaitseminen, tulkinta, päätöksenteko) sekä ammatillisten käytäntöjen kautta. Havaitsimme myös, että analysoimamme aineiston reflektiokuvauksista puuttui lähes kokonaan Mezirowin kriittisen reflektion taso, mutta Korthagenin malli oli aineistossa laajasti edustettuna. Tulkintamme mukaan reflektio voidaan ymmärtää itsenäisenä osaamisalueena, jonka kehittymistä tulee tukea. Tutkimus ottaa kantaa, mitä tämä tarkoittaa MAP-mallin ja opettajankoulutuksen kehittämisen kannalta.


YSO-asiasanatreflektioopettajatosaaminenoppiminenuudistava oppiminenholismiammatillinen kehitysopettajankoulutus


Liittyvät organisaatiot


OKM-raportointiKyllä

VIRTA-lähetysvuosi2023

JUFO-taso1


Viimeisin päivitys 2024-12-10 klo 16:01