A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä
Itsenäinen osaamisalue vai kaikkien taitojen äiti : reflektiivisyyden merkitys opettajan osaamiselle (2023)
Körkkö, M., & Ketonen, L. (2023). Itsenäinen osaamisalue vai kaikkien taitojen äiti : reflektiivisyyden merkitys opettajan osaamiselle. Kasvatus ja aika, 17(1), 184-202. https://doi.org/10.33350/ka.116947
JYU-tekijät tai -toimittajat
Julkaisun tiedot
Julkaisun kaikki tekijät tai toimittajat: Körkkö, Minna; Ketonen, Laura
Lehti tai sarja: Kasvatus ja aika
eISSN: 1797-2299
Julkaisuvuosi: 2023
Ilmestymispäivä: 21.03.2023
Volyymi: 17
Lehden numero: 1
Artikkelin sivunumerot: 184-202
Kustantaja: Suomen kouluhistoriallinen seura
Julkaisumaa: Suomi
Julkaisun kieli: suomi
DOI: https://doi.org/10.33350/ka.116947
Julkaisun avoin saatavuus: Avoimesti saatavilla
Julkaisukanavan avoin saatavuus: Kokonaan avoin julkaisukanava
Julkaisu on rinnakkaistallennettu (JYX): https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86142
Tiivistelmä
Reflektio on keskeinen opettajan oppimisen edesauttaja. Tämän tutkimuksen lähtökohtana on havaintomme, että opettajankoulutuksessa reflektiota tarkastellaan usein pelkkänä ammatillisen kehittymisen välineenä, jonka avulla opettaja kehittää työtään ja itseään opettajana. Määritelmä ei kuitenkaan anna tarkkaa kuvaa siitä, kuinka reflektio kytkeytyy opettajan laaja-alaiseen osaamiseen ja miten reflektiotaito kehittyy osana osaamista. Artikkelissamme käsittelemme reflektiivisyyttä tarkastelemalla moniulotteista opettajan osaamisen prosessimallia (MAP). Tavoitteena on tutkia reflektion suhdetta MAP-mallin opettajan osaamisalueisiin. Analyysissa tarkastelemme MAP-mallin perustana olevaa kirjallisuutta kahden reflektiomallin näkökulmasta: Mezirowin transformatiivisen oppimisen teorian sekä Korthagenin holistisen lähestymistavan. Tutkimustulostemme mukaan reflektio kytkeytyy opettajan kaikkiin osaamisalueisiin tilannesidonnaisten taitojen (havaitseminen, tulkinta, päätöksenteko) sekä ammatillisten käytäntöjen kautta. Havaitsimme myös, että analysoimamme aineiston reflektiokuvauksista puuttui lähes kokonaan Mezirowin kriittisen reflektion taso, mutta Korthagenin malli oli aineistossa laajasti edustettuna. Tulkintamme mukaan reflektio voidaan ymmärtää itsenäisenä osaamisalueena, jonka kehittymistä tulee tukea. Tutkimus ottaa kantaa, mitä tämä tarkoittaa MAP-mallin ja opettajankoulutuksen kehittämisen kannalta.
YSO-asiasanat: reflektio; opettajat; osaaminen; oppiminen; uudistava oppiminen; holismi; ammatillinen kehitys; opettajankoulutus
Liittyvät organisaatiot
OKM-raportointi: Kyllä
VIRTA-lähetysvuosi: 2023
JUFO-taso: 1