Maahanmuuttajat ammattiopinnoissa: suomen kielen taito ja kieli-ideologiat
Päärahoittaja
Päärahoittajan myöntämä tuki (€)
- 10 000,00
Hankkeen aikataulu
Hankkeen aloituspäivämäärä: 01.03.2023
Hankkeen päättymispäivämäärä: 31.07.2023
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on saada lisätietoa ammatillisessa koulutuksessa vaikuttavista kieli-ideologioista ja näin edistää kielitietoisempaa ja tasa-arvoisempaa ammatillista koulutusta ja työelämää. Erityisesti tarkastelen, millaisia kieli-ideologioita työelämän kielitaidolle rakentuu ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmissa sekä opetus- ja ohjaushenkilökunnan ja työpaikkaohjaajien haastattelu- ja havainnointiaineistossa. Aihe on ajankohtainen, sillä v. 2018 ammatillisen koulutuksen reformin (L 531/2017) myötä opiskelu on siirtynyt enenevästi työpaikoille ja hakijoiden suomen kielen taidon testaamisesta on valintavaiheessa luovuttu. Samalla maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä ammatillisessa koulutuksessa kasvaa tasaisesti. Maahanmuuttajaopiskelijat toivovat usein nopeaa työllistymistä, mutta työelämän näkökulmasta näiden opiskelijoiden suomen kielen taito nähdään usein työnsaannin esteenä.
Kieli-ideologiat ovat uskomuksia, tunteita ja käsityksiä kielistä ja kielikäytänteistä, ja ne vaikuttavat esimerkiksi kielten ja kielitaidon arvostukseen sekä kielten valtasuhteisiin (Blommaert 1999). Kieliyhteisön jäsenet eivät usein ole tietoisia keskuudessaan vaikuttavista kieli-ideologioista, minkä vuoksi niitä on tärkeää tuoda näkyviksi tutkimuksen kautta. Suomen kielelle rakentuvien arvojen analyysissa hyödynnän Hellerin ja Duchênen (2016) käsityksiä kielelle syntyvistä vaihdannallisista ja symbolisista arvoista; nämä arvot ovat läheisesti yhteydessä kieli-ideologioihin. Tutkimus on osa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen (Building Blocks) -hanketta (JY 2019–23, PI Suni; Suomen Akatemia), jossa työskentelin 1–12/2020 aineistonhallinnasta ja sidosryhmäyhteyksistä vastanneena projektitutkijana.
Ammatillista koulutusta on kielen kannalta tarkasteltu vasta vähän. Tutkimusta on aiemmin tehty työelämän kielitaidosta ja sen kehityksestä (ks. Duchêne ym. 2013; Lehtimaja ym. 2021), mutta suorittavan tason työssä tarvittava suomen kielen taito ja siihen liittyvät kieli-ideologiat ovat olleet tutkimuksen kohteena harvoin (ks. kuitenkin Strömmer 2017). Olen itse tutustunut suomalaisen työelämän kielipolitiikan teemoihin sekä hankkeen projektitutkijan tehtävässä (ks. Mustonen & Puranen 2021) että jo soveltavan kielitieteen Afinlandia-kunniamaininnan saaneessa maisterintutkielmassani (Puranen 2019).
Väitöstutkimukseni pohjautuu kriittiseen kielelliseen etnografiaan, koulutusetnografiaan ja diskurssintutkimukseen. Kriittisellä kielellisellä etnografialla pyritään kuvaamaan, ymmärtämään ja selittämään kielen roolia sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuksien syntymisessä osallistuvan havainnoinnin ja tutkimuksen osallistujien kanssa keskustelun avulla. Koulutusetnografia pyrkii samoin keinoin koulutuksen kehittämiseen. Diskurssintutkimus keskittyy siihen, kuinka kielenkäyttäjä rakentaa todellisuutta merkityksellistämällä puhunnan kohdetta kielen avulla. Otteeni on monitieteinen: soveltavaan kielentutkimukseen yhdistyy työelämän ja koulutuksen tutkimuksen näkökulmia. Kielentutkimuksen kentällä työ kiinnittyy sosiolingvistiseen suomen kielen tutkimukseen, suomi toisena kielenä -alaan ja diskurssintutkimukseen.
Aineisto on kerätty Building Blocks -hankkeessa vuosina 2019–2021. Olin mukana tiimietnografisessa aineistokeruussa, ja tutkimusryhmän jäsenenä minulla on pääsy kaikkeen kerättyyn aineistoon. Hyödynnän ensisijaisesti haastattelu- ja havainnointiaineistoa, minkä rinnalla analysoin muuta etnografista aineistoa keskittyen suomen kielen merkitysten rakentumiseen. Otan diskurssianalyyttisen tarkastelun kohteeksi myös ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman eli tutkintojen perusteet (2018; 2021). Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta.
Kieli-ideologiat ovat uskomuksia, tunteita ja käsityksiä kielistä ja kielikäytänteistä, ja ne vaikuttavat esimerkiksi kielten ja kielitaidon arvostukseen sekä kielten valtasuhteisiin (Blommaert 1999). Kieliyhteisön jäsenet eivät usein ole tietoisia keskuudessaan vaikuttavista kieli-ideologioista, minkä vuoksi niitä on tärkeää tuoda näkyviksi tutkimuksen kautta. Suomen kielelle rakentuvien arvojen analyysissa hyödynnän Hellerin ja Duchênen (2016) käsityksiä kielelle syntyvistä vaihdannallisista ja symbolisista arvoista; nämä arvot ovat läheisesti yhteydessä kieli-ideologioihin. Tutkimus on osa Työelämässä tarvittavien toisen kielen resurssien rakentuminen (Building Blocks) -hanketta (JY 2019–23, PI Suni; Suomen Akatemia), jossa työskentelin 1–12/2020 aineistonhallinnasta ja sidosryhmäyhteyksistä vastanneena projektitutkijana.
Ammatillista koulutusta on kielen kannalta tarkasteltu vasta vähän. Tutkimusta on aiemmin tehty työelämän kielitaidosta ja sen kehityksestä (ks. Duchêne ym. 2013; Lehtimaja ym. 2021), mutta suorittavan tason työssä tarvittava suomen kielen taito ja siihen liittyvät kieli-ideologiat ovat olleet tutkimuksen kohteena harvoin (ks. kuitenkin Strömmer 2017). Olen itse tutustunut suomalaisen työelämän kielipolitiikan teemoihin sekä hankkeen projektitutkijan tehtävässä (ks. Mustonen & Puranen 2021) että jo soveltavan kielitieteen Afinlandia-kunniamaininnan saaneessa maisterintutkielmassani (Puranen 2019).
Väitöstutkimukseni pohjautuu kriittiseen kielelliseen etnografiaan, koulutusetnografiaan ja diskurssintutkimukseen. Kriittisellä kielellisellä etnografialla pyritään kuvaamaan, ymmärtämään ja selittämään kielen roolia sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuksien syntymisessä osallistuvan havainnoinnin ja tutkimuksen osallistujien kanssa keskustelun avulla. Koulutusetnografia pyrkii samoin keinoin koulutuksen kehittämiseen. Diskurssintutkimus keskittyy siihen, kuinka kielenkäyttäjä rakentaa todellisuutta merkityksellistämällä puhunnan kohdetta kielen avulla. Otteeni on monitieteinen: soveltavaan kielentutkimukseen yhdistyy työelämän ja koulutuksen tutkimuksen näkökulmia. Kielentutkimuksen kentällä työ kiinnittyy sosiolingvistiseen suomen kielen tutkimukseen, suomi toisena kielenä -alaan ja diskurssintutkimukseen.
Aineisto on kerätty Building Blocks -hankkeessa vuosina 2019–2021. Olin mukana tiimietnografisessa aineistokeruussa, ja tutkimusryhmän jäsenenä minulla on pääsy kaikkeen kerättyyn aineistoon. Hyödynnän ensisijaisesti haastattelu- ja havainnointiaineistoa, minkä rinnalla analysoin muuta etnografista aineistoa keskittyen suomen kielen merkitysten rakentumiseen. Otan diskurssianalyyttisen tarkastelun kohteeksi myös ammatillisen koulutuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman eli tutkintojen perusteet (2018; 2021). Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta.
Vastuullinen johtaja
Päävastuullinen yksikkö
Seurantakohteet
Profiloitumisalue: Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well; Monilukutaito oppimisessa ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa (Jyväskylän yliopisto JYU) MultiLEAP; 2021-2026. Aiemmin RECLAS; Monitieteinen oppimisen ja opetuksen tutkimus (Jyväskylän yliopisto JYU) MultiLeTe
