Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa 2020
Sainio, Miia; Torppa, Minna; Hämeenaho, Pilvi; Aro, Tuija; Poikkeus, Anna-Maija. (2023). Hyvinvointityö ja työyhteisöjen hyvinvointi keskisuomalaisissa kouluissa 2020. V. 31.3.2023. University of Jyväskylä. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3611.
JYU-tekijät:
|
Kaikki tekijät: Sainio, Miia; Torppa, Minna; Hämeenaho, Pilvi; Aro, Tuija; Poikkeus, Anna-Maija
Rahoittajat: Haukkalan säätiö sr
Oikeudenhaltijat:
Saatavuus ja tunnisteet
Saatavuustieto: Pääsyä voi pyytää
Aineiston julkaisuvuosi: 2023
Aineiston pysyvät tunnisteet: URN: https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3611
URN-tunniste alkuperäisessä julkaisupaikassa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3611
URN-tunniste JYXissä: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309225230
DOI-tunniste JYXissä: https://doi.org/10.17011/jyx/dataset/89221
Aineiston kuvailu
Kuvaus: Kysely kartoittaa koettua hyvinvointia, hyvinvointityötä, työyhteisön ilmapiiriä ja toimintakulttuuria keskisuomalaisissa peruskouluissa. Aineisto kuuluu Yhteistyöllä hyvinvointia kouluyhteisöön -hankkeeseen, joka on osa Keski-Suomen hyvinvointiosaajien (KeHO) verkoston toimintaa. Aineisto sisältää myös avovastauksia.
Aluksi selvitettiin tyytyväisyyttä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulun hyvinvointityön edistämiseen. Vastaajat arvioivat myös koulun hyvinvointityön esteitä, erilaisia kouluun, oppilaisiin ja henkilökuntaan liittyviä huolenaiheita ja omaa ammatillisen tuen tarvetta. Edelleen he luettelivat koulun eri yhteistyötahoja sekä koulussa hyödynnettyjä hyvinvointityön kyselyitä (esim. kouluterveyskysely ja MOVE), toimintamalleja (esim. kiusaamiseen puuttumiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen) ja ohjelmia (esim. KiVa Koulu ja Liikkuva Koulu).
Koulun toimintakulttuuria ja työyhteisön vuorovaikutusta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin myös työssä jaksamisesta, psykologisista perustarpeista, työyhteisön vuorovaikutussuhteista ja palvelevasta johtajuudesta. Aineistossa on käytetty esimerkiksi mittareita BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) ja UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). Katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit.
Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, koulutus, työrooli, työkokemus, työsuhteen tyyppi, opetettava luokka-aste ja oppilashuoltoryhmään kuuluminen sekä koulutyyppi ja koulun koko.
Tutkijaryhmä ja Tietoarkisto ovat muokanneet aineistoa tunnisteellisuussyistä. Tutkijaryhmä on poistanut yksityiskohtaiset taustamuuttujat tai avovastausmuuttujat (kunta, koulunumero, aineenopettajan oppiaine, tiimikuvaukset, harvinaiset koulussa käytössä olevat ohjelmat/toimintamallit/kyselyt/yhteistyötahot, tuen/lisäkoulutuksen tarve, palaute) ja uudelleenluokitellut muuttujat koulutyyppi, sukupuoli, koulutus, rooli ja oppilasmäärä. Tutkijaryhmä on myös anonymisoinut aineistoon jätetyt avovastausmuuttujat. Tietoarkisto luokitteli uudelleen opetusryhmän kokoa, erityisen tuen tarpeen oppilaita, resurssiopetusta ja oppimisympäristöä tarkastelevat muuttujat.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit:
Sainio, Miia & Hämeenaho, Pilvi. (2020). Koulun hyvinvointityön ja työyhteisön hyvinvoinnin raportti 2020: Keski-Suomi. [verkkodokumentti]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/hankkeet-projects/yhteistyolla-hyvinvointia-kouluyhteisoon/tietoa_tuloksista/keski-suomen-hyvinvointityon-raportti-2020.pdf [viitattu 10.1.2022]
Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Vangrieken, K., Dochy, F., Raes, E., & Kyndt, E. (2015). Teacher collaboration: A systematic review. Educational Research Review, 15, 17-40.
Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Reeves, P. M., Pun, W. H., & Chung, K. S. (2017). Influence of teacher collaboration on job satisfaction and student achievement. Teaching and Teacher Education, 67, 227-236.
Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Little, J. W. (1990). The Persistence of Privacy: Autonomy and Initiative in Teachers? Professional Relations. Teach Coll Rec, 91.
Tutkijaryhmä on käyttänyt resp-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Carmeli, A., Dutton, J. E., & Hardin, A. E. (2015). Respect as an engine for new ideas: Linking respectful engagement, relational information processing and creativity among employees and teams. Human Relations, 68(6), 1021-1047.
Tutkijaryhmä on käyttänyt bbi-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Salmela-Aro, K., Rantanen, J., Hyvönen, K., Tilleman, K., & Feldt, T. (2011). Bergen Burnout Inventory: Reliability and validity among Finnish and Estonian managers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 84(6), 635-645.
Tutkijaryhmä on käyttänyt bbi-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Feldt, T., Rantanen, J., Hyvönen, K., Mäkikangas, A., Huhtala, M., Pihlajasaari, P., & Kinnunen, U. (2014). The 9-item Bergen Burnout Inventory: Factorial Validity Across Organizations and Measurements of Longitudinal Data. Industrial Health, 52, 102-112.
Tutkijaryhmä on käyttänyt into-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Schaufeli, W., Shimazu, A., Hakanen, J., Salanova, M., & De Witte, H. (2017). An Ultra-Short Measure for Work Engagement: The UWES-3 Validation Across Five Countries. European Journal of Psychological Assessment, 1-15.
Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Karkkola, P., Kuittinen, M., & Van den Broeck, A. (2019). Psykologisten perustarpeiden työssä täyttymisen suomenkielinen kysely [Finnish Work-related Basic Need Satisfaction questionnaire]. Psykologia, 54(2), 91-105.
Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Broeck, A., Vansteenkiste, M., Witte, H., Soenens, B., & Lens, W. (2010). Capturing autonomy, competence, and relatedness at work: Construction and initial validation of the Work-related Basic Need Satisfaction scale. Journal of Occupational & Organizational Psychology, 83(4), 981-1002.
Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Martela, F., Ryan, R. M., & Steger, M. F. (2018). Meaningfulness as satisfaction of autonomy, competence, relatedness, and beneficence: Comparing the four satisfactions and positive affect as predictors of meaning in life. Journal of Happiness Studies, 19(5), 1261-1282.
Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Klassen, R. M., Yerdelen, S., & Durksen, T. L. (2013). Measuring Teacher Engagement: Development of the Engaged Teachers Scale (ETS). Frontline Learning Research, 1(2), 33-52.
Tutkijaryhmä on käyttänyt esimies-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Van Dierendonck, D., Sousa, M., Gunnarsdóttir, S., Bobbio, A., Hakanen, J., Pircher Verdorfer, A., Cihan Duyan, Emin & Rodriguez-Carvajal, R. (2017). The Cross-Cultural Invariance of the Servant Leadership Survey: A Comparative Study across Eight Countries. Administrative Sciences, 7(2), 8.
Tutkijaryhmä on käyttänyt esimies-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: van Dierendonck, D., & Nuijten, I. (2011). The Servant Leadership Survey: Development and Validation of a Multidimensional Measure. Journal of Business and Psychology, 26(3), 249-267
Aluksi selvitettiin tyytyväisyyttä oppilaiden hyvinvoinnin ja koulun hyvinvointityön edistämiseen. Vastaajat arvioivat myös koulun hyvinvointityön esteitä, erilaisia kouluun, oppilaisiin ja henkilökuntaan liittyviä huolenaiheita ja omaa ammatillisen tuen tarvetta. Edelleen he luettelivat koulun eri yhteistyötahoja sekä koulussa hyödynnettyjä hyvinvointityön kyselyitä (esim. kouluterveyskysely ja MOVE), toimintamalleja (esim. kiusaamiseen puuttumiseen ja yksinäisyyden vähentämiseen) ja ohjelmia (esim. KiVa Koulu ja Liikkuva Koulu).
Koulun toimintakulttuuria ja työyhteisön vuorovaikutusta kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin myös työssä jaksamisesta, psykologisista perustarpeista, työyhteisön vuorovaikutussuhteista ja palvelevasta johtajuudesta. Aineistossa on käytetty esimerkiksi mittareita BBI-9 (Bergen Burnout Inventory) ja UWES-3 (Ultra-Short Measure for Work Engagement). Katso lisätietoa kyselylomakkeen rakentamisesta kohdassa Käytön ja kuvailun oheismateriaalit.
Aineiston taustamuuttujia ovat vastaajan sukupuoli, koulutus, työrooli, työkokemus, työsuhteen tyyppi, opetettava luokka-aste ja oppilashuoltoryhmään kuuluminen sekä koulutyyppi ja koulun koko.
Tutkijaryhmä ja Tietoarkisto ovat muokanneet aineistoa tunnisteellisuussyistä. Tutkijaryhmä on poistanut yksityiskohtaiset taustamuuttujat tai avovastausmuuttujat (kunta, koulunumero, aineenopettajan oppiaine, tiimikuvaukset, harvinaiset koulussa käytössä olevat ohjelmat/toimintamallit/kyselyt/yhteistyötahot, tuen/lisäkoulutuksen tarve, palaute) ja uudelleenluokitellut muuttujat koulutyyppi, sukupuoli, koulutus, rooli ja oppilasmäärä. Tutkijaryhmä on myös anonymisoinut aineistoon jätetyt avovastausmuuttujat. Tietoarkisto luokitteli uudelleen opetusryhmän kokoa, erityisen tuen tarpeen oppilaita, resurssiopetusta ja oppimisympäristöä tarkastelevat muuttujat.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit:
Sainio, Miia & Hämeenaho, Pilvi. (2020). Koulun hyvinvointityön ja työyhteisön hyvinvoinnin raportti 2020: Keski-Suomi. [verkkodokumentti]. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://www.jyu.fi/edupsy/fi/tutkimus/hankkeet-projects/yhteistyolla-hyvinvointia-kouluyhteisoon/tietoa_tuloksista/keski-suomen-hyvinvointityon-raportti-2020.pdf [viitattu 10.1.2022]
Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Vangrieken, K., Dochy, F., Raes, E., & Kyndt, E. (2015). Teacher collaboration: A systematic review. Educational Research Review, 15, 17-40.
Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Reeves, P. M., Pun, W. H., & Chung, K. S. (2017). Influence of teacher collaboration on job satisfaction and student achievement. Teaching and Teacher Education, 67, 227-236.
Tutkijaryhmä on käyttänyt hv- ja tk-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Little, J. W. (1990). The Persistence of Privacy: Autonomy and Initiative in Teachers? Professional Relations. Teach Coll Rec, 91.
Tutkijaryhmä on käyttänyt resp-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Carmeli, A., Dutton, J. E., & Hardin, A. E. (2015). Respect as an engine for new ideas: Linking respectful engagement, relational information processing and creativity among employees and teams. Human Relations, 68(6), 1021-1047.
Tutkijaryhmä on käyttänyt bbi-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Salmela-Aro, K., Rantanen, J., Hyvönen, K., Tilleman, K., & Feldt, T. (2011). Bergen Burnout Inventory: Reliability and validity among Finnish and Estonian managers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 84(6), 635-645.
Tutkijaryhmä on käyttänyt bbi-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Feldt, T., Rantanen, J., Hyvönen, K., Mäkikangas, A., Huhtala, M., Pihlajasaari, P., & Kinnunen, U. (2014). The 9-item Bergen Burnout Inventory: Factorial Validity Across Organizations and Measurements of Longitudinal Data. Industrial Health, 52, 102-112.
Tutkijaryhmä on käyttänyt into-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Schaufeli, W., Shimazu, A., Hakanen, J., Salanova, M., & De Witte, H. (2017). An Ultra-Short Measure for Work Engagement: The UWES-3 Validation Across Five Countries. European Journal of Psychological Assessment, 1-15.
Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Karkkola, P., Kuittinen, M., & Van den Broeck, A. (2019). Psykologisten perustarpeiden työssä täyttymisen suomenkielinen kysely [Finnish Work-related Basic Need Satisfaction questionnaire]. Psykologia, 54(2), 91-105.
Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Broeck, A., Vansteenkiste, M., Witte, H., Soenens, B., & Lens, W. (2010). Capturing autonomy, competence, and relatedness at work: Construction and initial validation of the Work-related Basic Need Satisfaction scale. Journal of Occupational & Organizational Psychology, 83(4), 981-1002.
Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Martela, F., Ryan, R. M., & Steger, M. F. (2018). Meaningfulness as satisfaction of autonomy, competence, relatedness, and beneficence: Comparing the four satisfactions and positive affect as predictors of meaning in life. Journal of Happiness Studies, 19(5), 1261-1282.
Tutkijaryhmä on käyttänyt tarve-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Klassen, R. M., Yerdelen, S., & Durksen, T. L. (2013). Measuring Teacher Engagement: Development of the Engaged Teachers Scale (ETS). Frontline Learning Research, 1(2), 33-52.
Tutkijaryhmä on käyttänyt esimies-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: Van Dierendonck, D., Sousa, M., Gunnarsdóttir, S., Bobbio, A., Hakanen, J., Pircher Verdorfer, A., Cihan Duyan, Emin & Rodriguez-Carvajal, R. (2017). The Cross-Cultural Invariance of the Servant Leadership Survey: A Comparative Study across Eight Countries. Administrative Sciences, 7(2), 8.
Tutkijaryhmä on käyttänyt esimies-alkuisten muuttujien rakentamisessa lähteenä: van Dierendonck, D., & Nuijten, I. (2011). The Servant Leadership Survey: Development and Validation of a Multidimensional Measure. Journal of Business and Psychology, 26(3), 249-267
Vapaat asiasanat: esihenkilötyö; henkilöstö; hyvinvointi; hyvinvointityö; koulut; opettajat; oppilaat; toimintakulttuuri; toimintamallit; työhyvinvointi; työolot; työyhteisöt; vuorovaikutus
YSO-asiasanat: esihenkilötyö; henkilöstö; hyvinvointi; perusopetus; opettajat; oppilaat; toimintamallit; toimintakulttuuri; työhyvinvointi; työolot; työyhteisöt; vuorovaikutus
Tieteenalat : 515 Psykologia; 516 Kasvatustieteet; 616 Muut humanistiset tieteet
Seurantakohteet: Etnologia (Historian ja etnologian laitos HELA) ETN; Esi- ja alkuopetus (Opettajankoulutuslaitos OKL) OEA; Psykologia (Psykologian laitos PSY) PSY; Kasvatuspsykologia (Opettajankoulutuslaitos OKL); Opettajien koulutuksen tutkimus (opetus, oppiminen, opettajuus, oppimispolut, koulutus) (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Edu; Aiemmin JYU.Ope; Hyvinvoinnin tutkimuksen yhteisö (Jyväskylän yliopisto JYU) JYU.Well
Käsitteletkö erityisiä henkilötietoryhmiä tutkimuksessasi?: Ei
Aineistoon liittyvät Converiksessa olevat hankkeet
- Korona-kriisin vaikutus kouluhyvinvointiin ja hyvinvointityöhön
- Aro, Tuija
- Haukkalan säätiö sr
Aineistoon liittyvät julkaisut ja muut tuotokset
- Koulujen hyvinvointityö tieteidenvälisenä tutkimuskohteena (2023) Hämeenaho, Pilvi; et al.; A3; OA; 978-951-39-9626-0
- Interpersonal work resources and school personnel well-being before and after lockdown during the first phase of the COVID-19 pandemic in Finland (2022) Sainio, Miia; et al.; A1; OA
- Millainen johtaminen tuki peruskoulujen henkilöstön työhyvinvointia covid-19-pandemiasta johtuneen etäkoulun aikana? (2022) Merjonen, Päivi; et al.; A1; OA
- Tuen tarjonnan kestävät käytännöt perusopetuksen muuttuneessa oppimisympäristössä : selviytymisestä resilienssiin kevään 2020 poikkeusoloissa (2022) Hämeenaho, Pilvi; et al.; A1; OA
- Lessons from Remote School and Work : New Vistas for Research on Children’s Well-Being (2021) Hämeenaho, Pilvi; et al.; B1; OA
- Koulujen henkilökunnan kokemukset oppilaiden hyvinvoinnista COVID-19-etäkouluaikana : "Osa puhkesi kukkaan. Muutamat pitivät rimaa alhaalla." (2020) Sainio, Miia; et al.; A1; OA
